lauantai 23. toukokuuta 2015

Roihuvuoren Hanami 2015

Asuni oli sama kuin Helloconissa, mekkoa lukuun ottamatta.

Helloconin jälkeen piti odottaa vain vajaa viikko seuraavaa tapahtumaa, joka oli perinteinen Roihuvuoren Hanami, kirsikankukkajuhla. Tämä Suomen hanami muistutti minua haikeasti Japanin hanamista, josta olin päässyt nauttimaan paikan päällä jo kaksi kuukautta sitten. Yhtä kaikki, hauska kokemus tämäkin oli. Kävijöitäkin oli ennätysmäärä, erään lähteen mukaan jopa 10 000.

Parhaiten tämän vuoden hanamista jäi mieleen mielenkiintoinen sää. Siinä missä viime kerralla (2013) muistoksi jäi auringon polttama niska/selkä, tällä kertaa kotiinviemisinä oli korkeintaan paleltumia. Miedoista auringonsäteistä nautittiin vain murto-osa ajasta - enimmäkseen sää oli kolean pilvinen, ja kaikkein viheliäisimpiä olivat yhtäkkiset sade- ja raekuurot.

Nyt kävi niin hauskasti, että heti alkuvaiheessa agentti tuli pyytämään minua pukukilpailuun. Osansa lieni silläkin, että satuin seisoskelemaan samassa seurueessa upean Saijan kanssa (joka päätyikin voittamaan söpöimmän asun kategorian). Vastasin myöntävästi, koska miksipä ei - ainahan lavallaolo lisää esiintymisrohkeutta.

Kun vihdoin nousin lavalle haastateltavaksi parin tunnin viluisen odottelun jälkeen, kohtasin odottamattoman reaktion: suuri osa yleisöstä naurahti äänekkäästi, kun avasin suuni. Olin kuvitellut, että ihmiset keskittyisivät pukukisassa ennen kaikkea asuuni - jotenkin en ollenkaan ollut osannut odottaa, että biologinen sukupuoleni olisi niin huvittava juttu. Pieni turhautuminen välähti mielessä, mutta en antanut sen vaikuttaa haastatteluun, jonka pariin kolmeen kysymykseen vastasin normaalisti: sanoin pitäväni ruskeansävyisistä asuista ja että ostin tämän asun vaatteet ollessani vaihdossa Tokiossa. Positiivista tapauksessa oli kai se, että ilmeisesti ulkonäköni oli kuitenkin suht onnistunut, kun naurahduksia ei sentään tullut ennen suuni avaamista.


Lopun palkintojenjaossa selvisi, etten saanut kunniamainintaa, mutta eipä sitä näin upeiden pukujen joukossa uskaltanut odottaakaan. Tapahtuma oli joka tapauksessa onnistunut - en esimerkiksi läikyttänyt kareeraisua (curryriisiä) mekolleni enkä vilustunut ilman hyytävyydestä huolimatta. Etenkin sosiaalisuuden kannalta näissä tapahtumissa on antoisaa käydä, kun näkee kerralla niin paljon vanhoja ja uusia tuttuja.

18 kommenttia:

  1. Uusi lukija täällä. Olet upea asussasi! Ei voi tajuta mitä ihmiset jaksaa sulle naurahtaa... huoh. <3

    VastaaPoista
    Vastaukset
    1. Hei uusi lukija \^.^/ ! Kiitos aivan paljon <3!

      Poista
  2. Harmi, että joudut kuuntelemaan naurua, mutta onneksi jäi lopulta kuitenkin hyvä mieli tapahtumasta. Olit oikein sievänä liikenteessä ja ruskeasävyiset asut pukevat sinua tosi hyvin :) Sopii tukan- ja ihonväriin kauniisti.

    VastaaPoista
  3. Ääni on syvältä - tässä tapauksessa melkein kirjaimellisesti. Ei voi ees odottaa, et menis läpi, vaikka kuinka muuten voisikin. Onko sulla muuten mitenkään edennyt noi ääniharjoitukset? :) Kirjoitit kerran käyneesi foniatrilla, mutta onko niitä enää ollut?

    En voinut kuin naurahtaa noiden ihmisten derp-ilmeille tossa ekan kuvan taustalla. xD Mutta toi asu on kyllä tosi ihastuttava. *3* Musta tuskin koskaan tulee mekkoihmistä, vaikka varmasti niitäkin hankin heti, kun "saan luvan". n_n

    VastaaPoista
    Vastaukset
    1. Niin...
      Ääniharjoitukset eivät ole edenneet ollenkaan. Ei siitä aiemmin mainitsemastani foniatrista ollut valitettavasti hyötyä, kun oli ihan ensikertalainen transihmisten opastuksessa. Enkä ole vieläkään saanut aikaiseksi mentyä sinne yksityiseen (kehuttuun) ääniterapiaan...

      Kiitos paljon ^.^ Minä taas olen yksinomaan mekkoihminen, koska - kuten varmaan tiedätkin - naisten housut puristavat jalkoväliäni viheliäisellä, melkeinpä sietämättömällä tavalla. (Eipä siinä, tosi mielelläni pysyn kyllä mekoissa, koska leveine helmoineen ne tuntuvat sopivan minulle ulkonäöllisestikin paremmin)

      Poista
    2. Hmmm... Ootko muuten koskaan kokeillut tuckingia? :) Mä ainakin oon tykännyt saada kaiken ylimääräisen pois tieltä, jos vaikka käytän naisten pikkuhousuja. Tässä on aika huvittava tutorial Princessjoulesilta: https://www.youtube.com/watch?v=AtO_OqwgVNk Mä oon tykännyt tosta tyylistä. Ihan kivuton ainakin itselle (mutta no, mä pystyn tyyliin istumaan tangon päällä hajareisin :D).

      Poista
    3. Kiitos videosta. Hyvin havainnollistavahan se on, tosin huvittavuudesta voidaan olla montaa mieltä.

      En kuitenkaan tuckingia ole kokeillut, koska minulle jo vähempikin on tukalaa - jopa tavallisten sukkahousujen pitäminen tekee hallaa. Miesalapään olemassaolo itsessäänkin on jo mahdottoman ikävä asia, ja tämä poikkeuksellinen herkkyys saa minut vihaamaan alapäätäni vielä tuplasti enemmän. Muitakin syitä minulla on tuckingin välttämiseen: Ensinnäkin, kuten Joules mainitsi, se tekee vessassa käymisestä todella hankalaa. Toiseksi, elimien saattaminen niin lähelle kehoa on omiaan nostamaan niiden lämpötilaa ja laskemaan hedelmällisyyttä, mikä ei ole kiva juttu minulle biologisesta lapsesta haaveilevalle.

      Poista
    4. Hmh, joo, toi on aika harmilloista. En ihan ajatellut tota tonne asti... :/ Toivottavasti sitten onnistuisi, kun saat sukusolut talteen ja prosessin fyysisine muutoksineen alkuun ~ :'3 Kivampi käyttää uima-asuja ja muuta kevyttä, jos on tarve. :)

      Poista
  4. tulin pyytämään sinulta kuva nwn

    VastaaPoista
    Vastaukset
    1. Tulitko! Tosi kivaa n__n! Toivottavasti viihdyit Hanamissa~

      Poista
  5. Hmh, tyhmää että ihmiset nauraa. :/ Ei se ole niiden asia. Ihana mekko!

    www.lifeofffangirl.blogspot.fi (käy kommentoimassa takaisin? kiitos paljon :3)

    VastaaPoista
  6. Luulisin, ettei kukaan nauranut ilkeyttään tai siksi, että olisit ollut jotenkin huvittava. Nauru on normaali reaktio odottamattomissa tilanteissa ja matala, miehinen äänesi yhdistettynä feminiiniseen ulkonäköön todennäköisesti yllätti ihmiset - ainakin alitajuntaisesti - mikä sitten purkautui nauruna.

    Asusi oli muuten tosi nätti, keep up the good work~

    VastaaPoista
    Vastaukset
    1. Joo, niinhän se on :) Toisaalta jos miettii, että tilanteessa olisi ollut biologinen tyttö, jolla paljastuukin olevan poikkeuksellisen matala ääni, olisiko hänelle naurettu? En usko. Tylsintä tässä onkin se, etteivät ihmiset voi päällepäin tietää, olenko transsukupuolinen, transvestiitti vai pelkkä huumorihulluttelija. Jotkut pitävät varmasti viimeksi mainittuna ja suhtautuvat sen mukaisesti, mikä on vähän mälsää. Tuossakaan tilanteessa ei tehnyt lavalla mieli alkaa selittää identiteettiäni. Mutta joo, ei tämä niin suuri asia ole :)

      Kiitos hurjasti <3!

      Poista
  7. Oi, sinulla on ollut todella upea asu ja kiva kun uskalsit osallistua kilpailuunkin ^^

    VastaaPoista
    Vastaukset
    1. Voi kiitos paljon ^^! Kilpailu oli kiva kokemus~

      Poista