keskiviikko 7. syyskuuta 2016

Lähes vuoden jälkeen

Huh.

Enpä vielä viime postauksen aikaan arvannut, että seuraava postaus ilmestyisi melkein vuoden päästä. Mitä pitemmäksi tauko venyi, sitä vaikeampi oli tarttua kynän varteen (siis näppäimistöön). Kiitos kuitenkin kaikille postauksiani kaivanneille, joiden kommentit lämmittivät mieltäni tuona pitkänä taukoaikana.

Mutta asiaan. Mitä sille Momolle kuuluu tänäpänä?

On sanottava, että transprosessi ei ole käynyt mielessä varmaankaan lähes vuoteen. Merkillistä, miten elämänvaiheet vain muuttuvat. Hahmottelin asiaa jo viime postauksessa, ja tilanne on edelleen sama: en vain koe sukupuolella ja sen ilmaisulla olevan enää kovinkaan suurta merkitystä, jolloin on vain helpointa olla sellainen kuin sattuu luonnostaan olemaan.

Sovittelin vuonna 2006(?) Gina Tricot'sta ostamaani mekkoa, mutta vähiin jäi laittautuminen kesällä

Tuntuu, että Japanin-vaihto oli jonkinlainen käännekohtani tässä 2010-luvulla. Vaihdon aikana päätin, että teen kaikkeni, jotta pääsen tulevaisuudessa (kenties pysyvästi) Japaniin. Tuli tunne, että parahultainen ympäristö tekee elämästä niin paljon mielekkäämpää, ettei omalla sukupuolella ole loppujen lopuksi kauheasti väliä. Sukupuoliahdistuksen sijaan poden nykyään lähinnä Suomi-ahdistusta.

Samalla kun tarve sukupuolen ilmaisuun on laantunut, on vähennyt myös innostus lolita-tyyliin. Esteettisesti tyyli miellyttää tietysti edelleenkin, mutta oma pukeutuminen on vähentynyt. Olinkin keväällä myymässä mekkojani myyntitapahtumassa Glorialla.


Mekkoja on vielä reilusti jäljellä, joten jos kiinnostus heräsi, viestiä vaan tulemaan! Kuvassa näkymättömiäkin mekkoja on kyllä myynnissä.

Vapaa-ajan aktiviteettini ovat pysyneet kutakuinkin samoina. Tenniskisaamisesta tuli aktiivinen harrastus, ja tilastoni näyttävät nyt reilun vuoden ajalta saldoa 97 voittoa, 21 häviötä. Myös konsolipelaaminen on nyt samalla tasolla kuin se oli yläastevuosieni aikaan - kiittäminen on etenkin tänä vuonna julkaistuja erinomaisia pelejä. Samaa voi sanoa Pokémon-innostuksestani: olen Pokémon-korttipeliskenessä mukana jälleen täydellä höyryllä. Pokémoniin liittyy mitä todennäköisimmin myös pro gradu -tutkielmani, jonka kirjoittamisen makuun toivon pääseväni nyt syksyllä mahdollisimman pian.

Näin ollen vaikuttaa siltä, ettei tähän blogiin kerry enää jatkossakaan valtavasti materiaalia. Jonkinlainen muu blogi on käynyt mielessä, mutta aika näyttää.