tiistai 28. lokakuuta 2014

Trans in Tokyo

Hei! Ajattelin vähän kertoa, miten minuun transtyttöön on suhtauduttu täällä Tokiossa ensimmäisen vaihtokuukauteni aikana. Suuren osan ajasta olen ollut niin sanotussa poikamoodissa (koska yliopistoon meno laittautuneena on ainakin toistaiseksi tuntunut liian jännittävältä kaiken muun stressin ohella), mutta nätimpänäkin olen päässyt liikkumaan kohtalaisesti.

Ennen vaihtoon tuloani ajattelin, että Japanissa minun olisi helpompi olla kaupungilla oma naisellinen itseni kuin Suomessa. Käsitys myös tuntuu pitävän paikkansa. Eihän Suomessakaan varsinaista hätää ole ollut (muutamaa ikävää tilannetta lukuun ottamatta), mutta Japanissa ulkona liikkuessani minulla tuntuu olevan vieläkin rennompi ja vapautuneempi olo. Vaikka jotkut ovatkin välillä katsoneet pitempään, katseet eivät ole tuntuneet oudoksuvilta tai paheuksuvilta - kuvittelen monen katseista liittyneen ennen kaikkea "eksoottisen" ulkomaalaisen tai ylipäänsä asukokonaisuuden tarkastelemiseen. Mitenhän monen japanilaisen silmä on edes harjaantunut havaitsemaan ulkomaalaisista naisista mahdolliseen transnaiseuteen viittaavia piirteitä? Ehkä joidenkin, mutta voisi myös kuvitella, että esimerkiksi minunlaiseni pitkän tytön nähdessään monet japanilaiset yhdistävät pituuden helpommin länsimaalaisuuteen kuin transnaiseuteen.

Olen myös aika iloinen, että saan tämän puolen vuoden ajan asustaa tällaisessa pukeutumiskulttuurissa. Suomalaisnaisten joukossa hieman aasialais-/japanilaistyyppinen söpö pukeutumiseni (lolita mukaan lukien) tekee minulle välillä itsetietoisen ja joukosta erottuvan olon, mikä on valitettavasti omiaan lisäämään tietynlaista joukkoonkuulumattomuuden tunnetta, jota minulla muutenkin transnaiseuteni takia biologisten naisten joukossa alitajuisesti hieman on. Täällä sen sijaan sulaudun pukeutumiseni puolesta hyvin massaan, kun monilla tytöillä on vastaavantyyppisiä söpöihin mekkoihin/hameisiin, kenkiin ja asusteisiin perustuvia asukokonaisuuksia. Vaikka joukosta erottautumisessa ei mitään vikaa olekaan, yleisesti ottaen transnaiset - minä mukaan lukien - tykkäävät pukeutumisensa puolesta sulautua massaan, koska silloin ihmiset tulevat yleensä kiinnittäneeksi vähemmän huomiota mahdollisiin biologisesta sukupuolesta viestiviin seikkoihin. Ihanaa kun kerrankin pystyy (länsimaalaista ulkonäköä lukuun ottamatta) jossain määrin sulautumaan massaan, vaikka käyttäisi lempimekkoaan!

Yksi asia, mistä olen ollut valtavan ilahtunut, on se, miten ystävällisesti japanilaisten vaatekauppojen myyjät ovat suhtautuneet minuun. Useammankin kerran on käynyt niin, että vaikka olisin ollut koulun jälkeen kiertelemässä kauppoja "poikamoodissa", myyjät ovat hyvinkin herkästi tulleet kysymään, haluaisinko sovittaa vaatteita. En muista, että Suomessa naistenvaatekauppojen myyjät olisivat poikamoodissa ollessani suoraan tulleet kysymään, haluaisinko sovittaa jotain. Jopa eräitä rintaliivejä hetken katsottuani eräs myyjä tuli iloisena kysymään näin! Vaikka joku voisi ajatella taustalla olevan vain myynnin edistämisen, tuntuu kuitenkin ihanalta, että kenties hämäävästä ulkonäöstäni huolimatta monet myyjät pitävät minua biologisten naisten kanssa tasavertaisena, sovitustakin kaipaavana asiakkaana. Toisaalta voi myös miettiä, onko ulkonäköni "poikamoodissakaan" enää kovin poikamainen (mm. hiusten, korvakorujen ja BB-voiteen takia). Varmasti Suomessakin on yhtä mukavia myyjiä, mutta Tokiossa sellaisia tuntuu olevan niin suuri osa.

Kävinpä myös tutustumassa yliopiston LGBT-kerho Topokseen viikko sitten. Olin kuvitellut siellä olevan edes joitain edustajia joka kirjaimesta, mutta kävi ilmi, että kerho koostuukin melkeinpä pelkästään G-ihmisistä - vaikka olisihan siihen oikeastaan pitänyt varautua, sillä Tokion yliopiston opiskelijoista 80% on miehiä. Tapaamani ihmiset olivat oikein mukavia, mutta toki omasta näkökulmastani olisi ollut hauskaa tutustua myös muiden kirjainten edustajiin.

Muuten, asuntoloitsija tuntuu tottuneen nopeasti naisellisempaan ulkonäkööni, sillä nähdesään minut seuraavan kerran laittautuneena hän ei enää nauranut ollenkaan vaan sanoi: "Nyt en enää ylläty!"


23 kommenttia:

  1. Mukava kuulla, että siellä ei tyttömäisessä lookissa kulkeminen tuota mitään suuria vaikeuksia! :D Nuo myyjät kuulostavat myös aika hauskoilta, kun ollaan heti ehdottamassa sovitusta. Ei vain Suomessa, ei vaikka olisi kuinka girly itsekin ja menisi vaatekauppaan katselemaan juttuja... Ehkä sitten, jos pyytää erikseen apua myyjältä jonkin tietyn vaatteen etsimisessä. Kulttuurieroja :D

    Laitathan sitten kuvia kaikista ihanista tyttömäisistä asuista, joita siellä käytät! (´^ ω ^`) Haluan nähdä!

    VastaaPoista
    Vastaukset
    1. Joo, myyjät toimivat täällä lähes täysin eri tavoin kuin vaikka Suomessa. Pidän tästä tyylistä!

      Laitan toki “ヽ(´▽`)ノ”! Kunpa vain löytäisin täältä vähän enemmän itselleni sopivia vaatteita c:

      Poista
  2. Oi miten sydäntä lämmittävää kuulla tällaisia kokemuksia :'333 <3 <3 <3
    Ihanaa, että siellä näyttäisi menevän ainakin toistaiseksi oikein hyvin ^_^

    VastaaPoista
    Vastaukset
    1. Kiitos Ichiii <3! Ainakin toistaiseksi tosiaan ^^'

      Poista
  3. Miksi muuten niin moni opiskelijoista on miehiä?

    VastaaPoista
    Vastaukset
    1. Vaikea kysymys! En ole tullut ajatelleeksi syytä. Ehkä ainakin osa naisista pyrkii mieluummin Japanin naisyliopistoihin (女子大学)? Googlauksen perusteella Tokion yliopistossa miehet ovatkin 80%:lla hieman yliedustettuina - Japanin yliopistoissa yleisesti ottaen miehiä on 70%. Suuri määrä kyllä sekin.

      Poista
    2. Eikös Japanissa ole vieläkin aika yleistä, että suuri osa naisista menee nuorina naimisiin ja jää kotiäideiksi? Mitäpä sitä silloin yliopistossa opiskelemaan... Toisaalta voi olla, että naiset Japanissa hakeutuvat enemmän näihin perinteisiin "naisten ammatteihin", joissa saattaa olla jokin alemman asteen koulutus? En tiedä oikeasti, nämä ovat vain villejä veikkauksia :,D .

      Poista
    3. Totta, tuossa kotiäitiajattelussa on varmaan yksi osasyy. Vaikka nykyään naiset tähtäävät yhä enemmän omille työurilleen (ja osittain siksi syntyvyyskin on laskussa), niin kyllä tuotakin ajattelumallia varmasti on. Kuten varmaan myös "naisten ammatteihin" hakeutumista.

      Poista
  4. Kuulostaa hyvältä, Momonen! <3

    VastaaPoista
  5. heiiiiii käytätsä jotain hiustenkasvatukseen auttavia pillereitä tai jotain :3 mulla on lyhyet hiukset ja haluisi nettä kasvaa nopeesti niii oisko sulla jotain mitä vois suositella ?

    VastaaPoista
    Vastaukset
    1. En käytä tällä hetkellä, mutta oon yhteensä 6 kk ajan syönyt Biotiini Forte -tabletteja yhden päivässä. Niitä voin siis suositella!

      Poista
  6. Japanissa varmaankin ristiinpukeutuminen, joko trans-, cosplay- tai muista syistä, on sen verran yleistä, että sitä ei pidetä outona. Historiaakin miettien (Heian-kausi, kabuki) miesten pukeutumista naisellisesti ei ole pidetty mitenkään outona ja siksi siihen varmaan suhtaudutaan hyvin.

    VastaaPoista
    Vastaukset
    1. Aivan! Noita asioita olinkin pohdiskellut ja lukenut ennen vaihtoon tuloani. Olen ymmärtänyt, että kyllä sitä täälläkin outona pidetään, mutta ei yleisesti/itsessään (toisin kuin ehkä joskus lännessä), vaan enemmänkin yksittäisissä ns. sisäpiirin (うち) ihmissuhteissa.

      (PS. Jos nyt ihan tarkkoja ollaan niin 'ristiinpukeutuminen' liittyy pitkälti 'transvestisuuteen' ja performansseihin. On siis kyseenalaista, voiko transsukupuolisen kohdalla käyttää sanaa 'ristiinpukeutuminen', vaikka vaatteet olisivatkin transsukupuolisen biologisen sukupuolen kanssa "ristiriidassa".)

      Poista
    2. (Pahoittelut pikkuseikkaan tarttumisesta! On tosiaan vaikea löytää suomen kielestä parempaakaan sanaa tuohon lauseyhteyteen)

      Poista
  7. Sulle sopisi hyvin oikein tummat, ruskeat piilarit!

    VastaaPoista
    Vastaukset
    1. Niinkö! Vitsi kun joskus uskaltaisi vielä piilareitakin käyttää. Mä vaan lykkään ja lykkään niiden käytön aloittamista, kun pidän silmään koskemista jotenkin pelottavana. Pitäisi myös ensin käydä silmälääkärissä tarkastamassa (herkkien) silmieni sopivuus piilarien käyttöön...
      Eräät japanilaiset muuten lauantaina kysyivät, oliko minulla piilarit, vaikka olin ihan normisilmilläni ^^

      Poista
  8. Voi miten ihanilta sun hiukset näyttää! ;w;
    Tosi kiva myös että suhtautuminen on ollut noin positiivista, ja asuntoloitsijakin selvensi reaktiotaan. >u< jee! (*≧▽≦)

    VastaaPoista
    Vastaukset
    1. Voi kiitos *-* (kuten myös omat hiuksesi tuossa kuvassasi)!
      Asuntoloitsijajuttu on kyllä tosi jees! Nyt on jo sellainen fiilis, että uskaltaa paljon helpommin liikkua asuntolan käytävillä laittautuneena.

      Poista
  9. Mukavaa, että suhtautuminen on noin avointa :) Suomessa ei myyjät paljon kysele mitään, ja jos kyselee niin tuntuu jotenkin... tungettelevalta, jos on heti tuputtamassa, että sovita, sovita, sovita. Kulttuurieroja.

    Hyvä myös, että asuntoloitsija ei enää naura. Se oli varmaan se ylläri vain silloin ensimmäisellä kerralla.

    VastaaPoista
    Vastaukset
    1. Kiitos!
      Itse en ole kokenut sitä oikeastaan tuputtavana. Yleensä myyjä vain ystävällisesti kertoo vaatteesta saatavilla olevat koot ja mahdollisesti kysyy haluaisiko asiakas sovittaa, mutta siitäkin on helppo kieltäytyä kohteliaasti sanomalla vaikka "daijoubu desu" ^^

      Joo, vaikuttaa siltä että ylläri oli taisi olla suurin tekijä! Saapa nähdä mitä hän tänään sanoo Halloween-asustani ;)

      Poista
  10. Menee vähän ohi aiheen, mutta oletko harkinnut seksuaalisuutesi etsimistä sieltä Japanista? Spontaani tilanne eri kulttuurissa mielenkiintoisen ihmisen kanssa voisi olla ehkä haluja herättävä. Ja jos et itse saisi "mekanismia" toimimaan, niin ainakin saisit toisen onnelliseksi. :3
    Sitten Suomessa voisi lämmöllä muistella niitä kokemuksia ja saada ehkä siittiöt purkitettua.

    VastaaPoista
    Vastaukset
    1. Olen kyllä harkinnut. Olisihan se hienoa, jos vaihtoni edistäisi elämääni jotenkin silläkin saralla. Olenhan jopa pitkään ajatellut, että jos kerran Suomesta ei löydy minulle tyttöystävää, niin ehkä sitten Japanista. Mainitsit "spontaaniuden", mutta Japanissa spontaanius ei käsittääkseni ole ollenkaan niin yleistä kuin lännessä. Olen ymmärtänyt, että Japanisa seurustelusuhteenkin pitää usein olla tosi syvä, ennen kuin seksiin liittyvät jutut tulevat kyseeseen.

      Mutta pitänee vain mennä päivä kerrallaan ja katsoa mitä tapahtuu. Olen ajatellut käydä täällä ainakin joissain lesbobaareissa katsomassa.

      Poista