tiistai 13. marraskuuta 2012

Transtwenties! (My first fashion show)

Tästä minun on pitänyt kirjoittaa jo kuukausia, mutta aina se on vain jotenkin jäänyt. Kyseessä on toukokuun lopulla Helsingin Vanhalla ylioppilastalolla pidetty HAMK Wetterhoffin 3. vuosikurssin jalkine- ja vaatesuunnittelijoiden muotinäytös 2012, johon pääsin mukaan uskomattomalla tuurilla. Siitä tulikin yksi vuoden ihanimmista ja muistettavimmista päivistä.

Kaverini lähetti minulle suunnittelijakaverinsa puolesta näytöstä edeltävänä päivänä viestin, jossa hän kysyi, pääsisinkö malliksi muotinäytökseen esittelemään miestransvestiiteille suunniteltua mallistoa. Eräs malli nimittäin oli perunut tulonsa, ja korvaajaa kaivattiin. Arvatkaa innostuinko heti! Minulla piti kuitenkin olla töitä juuri näytöspäivänä, mutta soitto työnantajalle paljasti, että kuin maagisesti työvuoroni olikin peruuntunut!

Mallisto oli Laura Kokon suunnittelema "Transtwenties", jota tapahtuman nettisivuilla kuvaillaan näin:

"Transtwenties on 1920-luvun innoittama naistenvaatemallisto – miehille. Kohderyhmänä ovat Male-to-Female -transvestiitit eli miehet, jotka pukeutuvat naisten vaatteisiin. Mallisto ottaa kantaa pukeutumisen sukupuolirooleihin. Housuihin pukeutuvaa naista paheksuttiin vielä 1920-luvulla, mutta nykyään moinen syrjintä olisi naurettavaa ja perusteetonta. Miksi siis mekkoon pukeutuvaa miestä syrjitään vielä vuonna 2012? Malliston suunnittelija, Laura Kokko, löytää inspiraationsa erilaisuudesta ja häntä kiehtovat erityisesti ns. ”valtaväestöstä” poikkeavat kohderyhmät. Kokon suunnittelutyössä tärkeää on filosofia tai tarina, jonka hän pyrkii kertomaan suunnittelemiensa vaatteiden kautta. Kokko leikittelee mielellään erilaisilla tunnelmilla, ja hänen tuotteissaan onkin usein havaittavissa ripaus huumoria tai dramatiikkaa."

Edeltävänä päivänä soitin vielä suunnittelijalle kysyäkseni lisätietoja. Selvisi esimerkiksi, että mallistoon kuului neljä asua - työasu, arkisempi oloasu, talvitakki ja juhlamekko - joista minä saisin pitää näytöksessä juuri juhlamekkoa! Jihuu! Yöllä sain nukuttua melko hyvin, mikä on yllättävää, kun ottaa huomioon miten paljon yleensä jännitän kaikkea. Oli tosi  jännittävää ajatella, että seuraavana päivänä menisin ensimmäistä kertaa suuren yleisön eteen naiseksi pukeutuneena! Jännitystä lisäsi se, että olin ymmärtänyt muiden mallien olevan jokseenkin kokeneita, jolloin erottuisin helposti joukosta kömpelyydelläni. Aamulla pakkasin sitten kiireesti peruukin, pari kenkäparia ja meikit (joita tosin ei olisi tarvittu) mukaani matkalaukkuun ja suunnistin poikamoodissa aurinkoisessa Helsingissä Vanhalle Ylioppilastalolle, jossa esityksen valmistelujen ja harjoittelun piti alkaa jo puolenpäivän jälkeen.

Saavuin ajoissa paikalle, ja pian eteeni avautui upea sali catwalkeineen. Oli ihmeellistä ajatella, että illalla minäkin sitten kävelisin siellä kaikkien tuijottaessa... Löysin pian Lauran, malliston suunnittelijan, ja hänen kanssaan odottelimme tovin muiden malliemme saapumista. Yhtä lukuun ottamatta he saapuivatkin pian, ja lähdimme käymään lounaspitsalla ennen valmistelujen alkua. Jännitystä helpotti se, että mallistomme mutkin mallit olivat ilmeisesti kaikki tuuraajia, joten en olisi ainoa ensikertalainen lavalla. He olivat vieläpä todella mukavia, ja tutustuin kahteen heistä paremminkin.

Lounaan jälkeen valmistelut alkoivat toden teolla. Pääsimme pian ammattilaisten meikattaviksi, ja meille tehtiin mallistoon sopivat 1920-luvun tyyliset meikit. Meikattavana ollessa tuli kyllä ihanan naisellinen olo, kun tunsi olevansa yksi meikattava tyttö muiden tyttöjen joukossa siinä ahtaassa huoneessa (vaikka tunnelmaa vähän latisti jonkun meikkaajan sanoma "transumeikki"-sana). Meikki oli mielestäni ihan onnistunut varjostuksineen ja 20-lukulaisine huulineen, vaikka ei se täysin kasvojen miehekkyyttä poistanut (jäin miettimään, oliko jopa tarkoituskin, että transvestiittiys näkyi jotenkin meikistäkin). Peruukkiini tehtiin 20-luvun tyylinen kampaus, josta tuli loppujen lopuksi hieno nuttura.

Iltapäivällä pidettiin myös pieni kenraaliharjoitus, josta ei ole sen kummempaa kerrottavaa. On aika siirtyä illan kohokohtaan, itse muotinäytökseen!

Kuva: Tom Höglund
Näin paljon salissa oli katsojia ennen näytöksen alkua, jonkun arvion mukaan jopa 400.

Youtubesta löytyy myös näytöksen video. Meidän mallistomme alkaa kohdasta 9:37, ja minä tulen lavalle sen neljäntenä ja viimeisenä jäsenenä.


Ennen näytöksen alkua jännitys oli tietysti huipussaan. Kun salin puheensorina lakkasi ja juontaja aloitti alkupuheensa, jännitys oli käsin kosketeltava - "Se on menoa nyt!" Pian näytöksen taustamusiikki alkoi soida, ja mallijonon ensimmäinen malli astui parrasvaloihin. Ja minä jännitin kuin hullu. Pikku hiljaa jono edessäni lyheni ja lyheni, ja joka askel toi minua lähemmäksi lavallemenoaukkoa ja tihensi sydämenlynötejäni. Näin mallistotoverieni menevän lavalle ennen minua yksi toisensa perään, ja pitkien sekuntien jälkeen koitti oma vuoroni. Lavallaolosta minulla on aika vähän muistikuvia, koska olin niin jännittynyt. Jälkeenpäin harmittelin, että seisoin olin ensimmäisessä poseerauksessa liian vähän aikaa, ja muutkin poseerauksetkin tein aika vauhdilla. Lähtiessäni kävelemään takaisinpäin catwalkin päästä sain kuitenkin valtavan itseluottamusboostin, kun jostain syystä yleisö antoi minulle huimat suosionosoitukset. Ei voi olla kuin kiitollinen siitä kannustuksen määrästä :). (Videolla ääntä on ilmeisesti hieman editoitu.)


Tässä kuva asustani. Asussa yhdistyy hienosti modernius ja 1920-luku, ja pidinkin siitä aika paljon. Se tosin oli suunniteltu hieman minua kookkaamalle henkilölle, ja vaikka sitä viime hetkillä yritettiinkin vielä muokata kapeammaksi, jäi se silti vähän väljäksi. Valitettavasti tämäntyyppiset kampaukset eivät juuri imartele piirteitäni naisellisessa mielessä, mutta kampaus oli kuitenkin todella hauska kokeilu. Jos totta puhutaan, ei minua varmaankaan kovin naiselliseksi voi tämän kuvan perusteella kuvailla - mielestäni näytän enemmän androgyyniltä.

Tässä vielä pari (huonoa) illalla kotona otettua kuvaa meikistäni ja kampauksestani.


Kaiken kaikkiaan päivä oli aivan mahtava elämys. Tämä on osoitus siitä, miten yhdenkin päivän varoitusajalla jokin unelma saattaa toteutua. Suuri kiitos Lauralle, että pääsin mukaan!

English summary: I got a wonderful opportunity to take part in a fashion show in which I wore a dress that was designed for male-to-female transvestites. I got to taste what a model's life feels like. Professionals did my makeup and hair. Before the show I was really nervous but everything went pretty well and the reaction of the crowd was positive. The day was a great experience!

27 kommenttia:

  1. Upea mahdollisuus päästä tuommoiseen! Käveletkin niin itsevarmasti :)

    VastaaPoista
    Vastaukset
    1. Kiitos ♥! Kiva jos se näytti siltä (:

      Poista
  2. Huh, nytten on kyllä pakko kommentoida! Katsoin tosta videosta ton malliston kohdan missä itsekin olet, ja pakko sanoa, että wau sun itsevarmuutta ja kävelyä! Oot ihan konkari noiden muiden joukossa. Teki minuun vaikutuksen.:) -N

    VastaaPoista
  3. Mahtavaa! Sä olit kyllä ehdottomasti paras noista trans-malliston malleista c:

    VastaaPoista
    Vastaukset
    1. Kiitos ♥! (Täytyy kyllä nostaa hattua muillekin ensikertalaisille, rohkea suoritus kaikilta :))

      Poista
  4. Olit kyllä paras ainakin teidän malliston malleista (en katsonut muita mallistoja), olit luonnollisin :-)

    VastaaPoista
  5. Näytät tosi ihanalta tossa kampauksessa <3 ja ihanaa että pääsit sinne näytökseen :)

    VastaaPoista
  6. Kävelit kyllä sata kertaa paremmin kuin teidän joukon kolme muuta mallia! Vielä vähän leukaa ylös ja tosiaan pidemmät poseeraukset lavan päässä niin show on täydellinen :) Ensimmäiset kaksi poseerausta lavan puolessa välissä olivat todela hyvät!

    VastaaPoista
    Vastaukset
    1. Oîi kiitos palautteesta! Toivon että pääsen vielä joskus johonkin näytökseen, niin voin sitten yrittää parantaa esiintymistäni ^^

      Poista
  7. Yhdyn aikaisempiin kommentteihin, sun itsevarmuus oikein huokuu kun kävelet ja poseeraat lavalla! Erotut muista huimasti! :) kommentoin muuten nyt ekaa kertaa blogiis vaikka oon tätä seuraillut siitä asti ku tän perustit :D mun mielestä on tosi hienoa että uskallat olla oma ittes, toivottavasti saat myös unelmas toteutettua sukupuolenvaihdoksen suhteen :) oot upea!

    VastaaPoista
    Vastaukset
    1. Kiitos ihanista sanoista ♥! Ja hauskaa jos itsevarmuus kuitenkin jotenkin näkyi lavalla, vaikka olin niin hermona :D.

      Poista
  8. Ihana postaus, olit mahtava malli:)!

    VastaaPoista
  9. Tässähän olisi sulle ihan hyvä alavalinta. Ei voi muuta kuin näyttää taas peukkua. Hyvältä näyttää ja aivan loistava kuva kyllä! En voi taas muuta kuin ihaila.

    VastaaPoista
    Vastaukset
    1. Hihii, kunpa pääsisinkin tälle alalle sitten jos/kun pääsen naiseksi :D. Vaikeaa se on, mutta voihan sitä haaveilla ja miettiä.(Enpä edes tiedä, miten trans-malleihin yleisesti suhtaudutaan Suomessa...)

      Kiitos ♥! ^__^

      Poista
  10. Kui siistiä että pääsit mukaan! Kävelit mun mielestä hyvin :-)

    VastaaPoista
  11. Oi että sulla on upea blogi ja olet ihanan aito ihminen!♥

    VastaaPoista
  12. ooot niin hurmaavan ihanan nätti momooo<3

    VastaaPoista
  13. Oh wow! Sä olit aivan mahtava ja toi meikki sopi sulle todella hyvin. Ja kun kerroit jännittäväsi miten sopisit tonne ammattilaisten keskelle niin olit mun mielestä kyllä ton neljän koplan pystyyn paras. Varsinkin ne kaksi ekaa näyttivät musta noloilevan asujaan ja panivat ne läskiksi, ihan kuin jostain Spede-showsta, jossa miehet on pukeutuneena naisiksi ja tekevät muka-hauskaa komediaa. Se kolmas malli sentään yritti, mistä pisteet, mutta SÄ OLIT LOISTAVA! Oot kyllä niin mun sankari, ihana! <3 <3 <3

    VastaaPoista