perjantai 6. helmikuuta 2015

Excellent job at hair salon

Alkuviikosta kiertelin ympäri Shibuyaa, Harajukua ja Ikebukuroa etsien söpöjä ja edullisia kampaamoita. Eilen päädyin lopulta Shibuya 109 -vaatekauppaparatiisin ylimmän kerroksen Excel Colorist -nimiseen luolaan, joka varsin yllättäin osoittautui yhdeksi vertailuni halvimmista. Onhan se upea sanoa, että on käynyt Shibuya 109:ssä kampaajalla!

Heti käynnin alussa sain kuulla mieskampaajalta kysymykseni, jota en olisi koskaan uskonut kuulevani: "Haafu desu ka?" ("Oletko puoliksi japanilainen ("half")?") En meinannut uskoa korviani! Kai puheeni oli sitten kuulostanut sen verran luonnolliselta, ja ehkä ulkonäössänikin oli ollut jotain (???) japanilaista. Joka tapauksessa olin otettu kunniasta!

Hei hei, entinen hiustyyli!

Blogikommenttien ja oman uteliaisuuteni yhteistuloksena olin päättänyt haluavani tasaotsiksen. Olin etsinyt netistä valmiiksi esimerkkikuvan, jota vilautin asiansa osaaville ammattilaisille. Sen sijaan väriä en ollut miettinyt kovin tarkkaan. Olin ajatellut vain jotain tavallista tummanruskeaa, mutta toisaalta se tuntui tylsältä. Kampaajan avatessa värikansion eteeni kyselin, mitkä värit ovat olleet suosituimpia. Sellaiseksi osoittautui esimerkiksi "pinkki", jonka sen pidemmittä mietintöjä päädyinkin ottamaan, kun kampaaja vieläpä sanoi, että sen kanssa ihoni näyttäisi kauniilta. Kyseessä on kuitenkin niin tumma pinkin sävy, että se näyttää lähinnä punertavalta tummanruskealta.


Kampaamo oli miellyttävä kokemus. Silmäänpistävää ja hauskaa oli etenkin kampaajien määrä yhden asiakkaan kimpussa: yksi leikkasi otsatukan, yksi laittoi värin ja yksi hoiti pesut sekä selkähieronnan. Siinä tunsi itsensä aika hemmotelluksi, juomaakin tuotiin vähän väliä (mukillinen jopa vaihtarikaverilleni). Kampaajat (joista suurin osa oli miehiä) myös juttelivat melko paljon ja kyselivät esimerkiksi lempimangoistani, Suomen ruuista ja kampaamohinnoista ja siitä, olenko jo käynyt Tokion Disneylandissa - jonne sanoin meneväni seuraavana päivänä (vaikken loppujen lopuksi mennytkään).


Noin parin tunnin jälkeen - liikkeen jo mentyä kiinni - kampaus oli valmis. Lopussa kampaajat itsekin ihastelivat uutta kampaustani sanomalla, että näytän kuin eri henkilöltä ja että hiukseni näyttävät peruukilta. Tässä se nyt on!


Tykkään kyllä! Ihan aluksi tunnelma oli vähän ristiriitainen (kun ajattelin että otsatukka peittää liikaakin kulmakarvoja), mutta viimeistään tänään kaupungilla kulkiessani ja siellä peilikuviani katsoessani havahduin, miten paljon feminiinisemmältä loppujen lopuksi näytän tällä kampauksella kuin entisellä. Tai no, kyllähän tänään joku samalla ovenavauksella minut ohittanut mies huudahti kuin kummituksen nähneenä, että "Gaijin no okama!" ("Ulkomaalainen transu/homo"!), mikä tuntui tosi kurjalta. Juuri kuin koin ulkonäköni menneen feminiinisempään eli parempaan suuntaan, väärä sukupuoli kuitenkin huomattiin alta aikayksikön. Toivottavasti kyseessä oli poikkeus. Ei kai noilta jättisuuressa kaupungissa voi välttyä. (Alkuviikostakin tosin sain ikävän paljon hihitteleviä katseilta eräältä ihmisryhmältä kadulla. Pistää miettimään, mikä nykyisessä ulkonäössäni sitten mättää - ei kai siinä niin selkeitä maskuliinisia piirteitä pitäisi olla, etenkään jos en puhu mitään...)


Tässä poseeraan vielä alennuksesta ostamani Lodispotto-brändin mekon kanssa~


Tästä on hyvä jatkaa kohti uusia (hius)haasteita!

84 kommenttia:

  1. todella harmi, että oli tollaisia ikäviä tapauksia u-u varsinkin jos uudet hiukset saivat oman itsensä tuntemaan feminiinisemmältä(sehän on kaikkein tärkeintä!!), niin tyhmää miten muiden, tuntemattomien mielipiteet voivat latistaa omaa iloa.

    tuonväriset ja muut samantyyliset mekot pukee sinua tosi hyvin >u< sopii myös hiusten kanssa~
    (^ω^)

    VastaaPoista
    Vastaukset
    1. Kiitos Tuomas!
      Ikävistä sanomisista pitäisi tietty olla välittämättä, mutta vaikka olisi "ignooraamisessa" kuinka harjaantunut, esimerkiksi tuollainen mainitsemani karski huuto kyllä aina vähän riipaisee mieltä. Kaikkia tunteita kun ei pysty millään kontrolloimaan :(

      Mukava kuulla että mekkokin pukee, minulla kun ei tämän värisiä hirveästi entuudestaan ole ^^

      Poista
  2. Oioioi~~ oot niin söpö ;;;w;;; uus hiustyyli sopii vallan mainiosti ^^

    VastaaPoista
    Vastaukset
    1. Kiitos Panda, ihanaa että tykkäät ^.^!

      Poista
  3. Aivan ihanat ♡ sopii sulle ihan mielettömän hyvin.
    Luulen että paikalliset hihittelee enemmän sitä, että oot ulkomaalainen. Mulle on täällä usein sattunut sellaista, että vaikka olisin kuinka tavallisen näköinen/samanlaisissa vaatteissa kuin kaikki muut/jne, niin silti joku nauraa selvästi mulle. Myös mun tatuoinnit on saanut aikaan naureskelua. Epäilen että se on enemmän sellasta hämmentynyttä, vähän naurajan oman nolostumisen aiheuttamaa (tyyliin tajuaa vaikka, että oho, ulkkari, toivottavasti se ei tuu puhumaan mulle kun en osaa englantia tms tms), eikä niinkään "pahalla" nauramista. ♡

    VastaaPoista
    Vastaukset
    1. Kiitos niin paljon ♡
      Varmasti tuo mainitsemasi syy on yleinen. Jotenkin sitä vaan luulee oppineensa jossain määrin erottamaan erilaisia katsomis- ja nauramistapoja ja siten tietämään, milloin ne liittyvät transasiaan ja milloin johonkin muuhun. Mutta voihan niissäkin erehtyä, ihmiset kun ovat niin erilaisia.

      Poista
  4. Voi että, tuo kampaus ja väri kyllä pukee sua uskomattoman hyvin! Näytät muutenkin niin herttaiselta kaikissa tämän postauksen kuvissa, ai että. Toivottavasti sulla on ulkomailla mukavaa, ja toivottavasti tuollaisia päivän pilaajia ei satu kohdalle enää kovin montaa. Olet upea, muista se :)

    VastaaPoista
    Vastaukset
    1. Voi, kiitos valtavasti ihanan lämpimästä kommentista Julienne ♡ Kaikkea hyvää sinullekin :)!

      Poista
  5. Aivan uskomattoman ihanat hiukset! :) Voi kun pääsisi tuollaiseen kampaamoon joskus itsekin. Kuulosti ihanalta paikalta. Näytät todella kauniilta ja herttaiselta ^_^

    VastaaPoista
    Vastaukset
    1. Kiitos, kiitos paljon ;__;! Toivon kovasti että sinäkin pääet johonkin ihanaan kampaamoon~ Tämä taisi minullakin olla vasta kolmas (tai neljäs) kerta ylipäänsä kun olin varsinaisesti kampaajalla ^^'

      Poista
  6. Ihanat hiukset, tosi hyvin sopii sinulle! ♥

    VastaaPoista
  7. Ihanat hiukset! Siis näyttävät ihan peruukilta ja ovat todellakin todella söpöt, saavat sun kasvomuodon näyttämään feminiiniseltä. Otsis korostaa hiusten pituutta hienosti. Äläkä anna noiden huutelijoiden mennä itseesi, ne nyt aukovat kelle tahansa millään tavalla massaan kuulumattomalle päätään. Sun pituus voi olla siellä Japanissa paljastava tekijä, muutenkin suhun kiinnitetään varmasti ulkomaalaisuutesi takia siellä enemmän huomiota.

    Mietin muuten sitä, kun pohdit sitä siemennesteen säilömisasiaa täällä taannoin, että mikset suhtaudu asiaan kuin lapsettomuuteen? Kaikki eivät vaan pysty hankkimaan lapsia, ja sun tilanne vaikuttaa todella vahvasti siltä. Mietin vaan siltä kannalta, että jos sua huolettaa ulkonäkösi maskuliiniset puolet, se hormonihoito vaikuttaisi siihen todella paljon. Eri asia sitten tietenkin jos et halua hormonihoitoa aloittaa.

    VastaaPoista
    Vastaukset
    1. Kiitos paljon, kiva kuulla että kasvoni näyttäisivät tosiaan feminiinisemmiltä näillä hiuksilla ^^! Yritän olla välittämättä huutelijoista ja katseista, kuten aina, vaikkakin sellainen tunteiden kovettaminen käy pitemmän päälle aika energiaa kuluttavaksi. Tilannetta voisi myös verrata vuotavaan laivaan: vaikka laiva olisi muuten kuinka hyvin tehty, niin pienikin reikä pohjassa lopulta upottaa laivan, kun vettä pääsee liikaa sisään. Samaan tapaan pienikin ikävä kommentti voi lopulta "upottaa" mielialani, jos annan sille vähänkin tilaa päästä pääni sisään. Onneksi suurin osa ajasta minuun tunnutaan suhtautuvan Japanissa kuitenkin suht normaalisti.

      Ongelma on se, että tiedän kuitenkin olevani lisääntymiskykyinen. Fysiologisesti kaikki nimittäin toimii, vaikka en saakaan niitä sukusoluja tahdonalaisesti ulos sisältäni. Jos tietäisin, etten tosiaan olisi lisääntymiskykyinen, päätös aloittaa hormonihoito olisi mielettömän paljon helpompi. Mutta koska niin ei ole, kynnys lisäntymiskyvystä luopumiseen ilman solujen tallettamista on aika korkea. Jos taas tietäisin, että esimerkiksi sukkahousujen käyttö on heikentänyt sukusolujani (niinkin nimittäin netissä väitetään) kenties jopa lisääntymiskyvyttömyyteen asti, aloituspäätös olisi myös helppo (mutta tätäkään ei saa selville, ennen kuin saan sukusoluja jotenkin ulos itsestäni, jotta niitä voisi edes tutkia). Hormonihoidosta totta kai unelmoin, mutta tästä mainitusta syystä en sitä halua aloittaa - vaikka syvällä sisimmässäni haluaisinkin :(

      Poista
    2. Toi on niin huvittava tuo väite sukkahousujen vaikutuksesta lisääntymiskykyyn. Tuo perustuu siihen, että siittiöiden tuotos vähentyy lämpötilan noustessa. Oletuksena siis on, että sukkahousut puristaa kivekset kiinni vartaloon ja näin nostaa niiden lämpötilaa. Kuitenkin sukkahousut on aika joustavat verrattuna johonkin pitkiin kalsareihin ja niiden päälle vedettyihin farkkuihin. Kyllä niissä kivekset on aivan varmasti lämpöisempänä kuin sukkahousuissa ja hameessa. Ei tietenkään ole hyväksi käyttää Control-top sukkahousuja ja housuliivejä ym. kireitä vaatteita pitkiä aikoja yhteen menoon.

      Poista
    3. Mutta ethän voi tietää että oletko hedelmällinen, vaikka siemennestettä tulisikin ulos. Voi olla, että kaiken vaivan jälkeen sulla onkin vaikka ns. epäaktiivisiä siittiöitä. Mutta itse en koskaan ole halunnut biologisia lapsia, niin en täysin voi ymmärtää mitä käyt läpi.

      Poista
    4. Lämpötilan noususta on tosiaan kyse. Omien kokemusten perusteella on kyllä helppo sanoa, että minulla kipeytyy tosi helposti alapään elimet sukkahousuissa (ja leggingseissä), vaikka olisivat löysääkin mallia. Mitkään niistä eivät ole todellakaan niin löysät kuin pitkät kalsarit (vaikka kalsarien päällä olisi farkutkin), joiden kanssa ei ole mitään ongelmaa. Ovathan sukkahousut ja kalsarit kuitenkin rakenteellisesti aika erilaiset. En sitten tiedä, kertooko kipu (tai sellainen ikävä tunne) mitään haitallisuudesta tai sukusolujen tuoton vähentymisestä, mutta yleensä sanotaan, että kipua tuottavia asioita ei kannata tehdä, koska kipu on merkki jostain. Itsepä en tätä kehotusta kivusta huolimatta usein noudata vaan vedän sukkahousut jalkaan kerta toisensa jälkeen - kalsareita kun en mekon kanssa aio/voi/halua käyttää. On myös jokseenkin kirottua, että juuri minulla pitää olla noin herkät elimet. En nimittäin ole kuullut keiltään muilta MTF-transsukupuolisilta mitään tällaisista alapääongelmista sukkahousujen kanssa. Helposti kaikk heistä tuntuvat pystyvän istumaan myös jalat naisellisesti yhdessä - minulle sekin tuottaa todella kurjan olon puristuvaan jalkoväliin. Huoh sentään.

      Poista
    5. Toinen ano: Aivan totta sekin. Siksi haluaisinkin edes siemennestetutkimukseen, mutta sitäkään ei voi tehdä, ellei niitä soluja saa tulemaan ulos.

      Tuttavapiirissänikin tuntuu olevan paljon biologisia lapsia haluamattomia henkilöitä. Itse vain olen jostain syystä aina ajatellut lapsensaantia eräänlaisena kohokohtana elämässä, ja minun on tuntuu olevan todella vaikea luopua tuosta ajatuksesta, vaikka sitäkin olen tässä mielessä pyöritellyt :(

      Poista
  8. Noiden hiuksien myötä näytät kyllä ihan puoliksi japanilaiselta :3 Ihanat hiukset, tekevät sinusta entistä feminiinisemmän <3

    VastaaPoista
  9. Hiuksistasi tuli todella suloiset! Ne myös sopivat sinulle oikein hyvin :)

    Ja olkoot Suomessa tai ulkomailla, niitä asiaan kielteisesti asennoituvia ihmisiä on, kuten myös asiasta tietämättömiä, jotka saattaa sanoa pahasti tarkoittamattaan. Niille kun ei voi mitään, niin parempi ainakin yrittää olla välittämättä.

    VastaaPoista
    Vastaukset
    1. Kiitos kaunis ^o^!

      Niin, kyllähän niitä ihmisiä aina on. Tosin kokemukseni mukaan ne tietämättömät väärinsanomiset tapahtuvat usein normaaleissa keskustelutilanteissa, kun taas tuollaisissa huuteluissa ja oudoksuvissa tuijotuksissa harvemmin on kovin hyvää tarkoitusperää.

      Poista
  10. Oi miten kauniit hiukset! :) Otsatukka sopii sulle tosi hyvin ja samoin myös tuo uusi hiusväri. ❤

    VastaaPoista
    Vastaukset
    1. Kiitos paljon ❤! Tää otsis (ja väri) tulee pysymään - ja pitkään :)

      Poista
  11. Oon joskus aiemmin törmännyt sun blogiin, tuli silloin todella paha olo mm. sun vanhempien suhtautumisesta. ;_; En vain voi ymmärtää.

    Nyt törmäsin sun kuviin sattumalta muiden blogeissa ja en muistanutkaan lukeneeni tätä aiemmin, olin vain kateellinen, miten hirveän söpö ja nätti olet ja miten kauniit sääret sulla on. Sitten eksyin taas tänne ja muistin aiemman. Olet ihana ja tsemppiä jatkoon! <3 Vaatii mieletöntä rohkeutta uskaltaa olla sitä mitä on, välittämättä muiden mielipiteistä. Toivottavasti joskus voit vielä olla täysin tyytyväinen kehoosi ja koet olevasi kaikin puolin sitä, mitä olet. :)

    t. katkera nainen :'D

    VastaaPoista
    Vastaukset
    1. Vai sellainen kuvio ^^' Minäkin joskus unohdan, että olen käynyt jossain aiemmin, ja sitten sattumalta palaan samaan paikkaan.

      Kiitos myötätunnosta ❤ Vanhempien kanssa muuten menee nykyään ihan kivasti siinä mielessä, että he eivät ole sanoneet juurikaan mitään negatiivista joistain vaatteista ym. jutuista, jotka ovat muuttuneet vähän feminiinisempään suuntaan (vaikkakaan täysin laittautunena en toki heidän edessään uskalla näyttäytyä). Prosessista ja hormoneista ei ole puhuttukaan aikoihin, mutta niiden suhteen en usko asenteen edistystä tapahtuneen. Jännittää kyllä vähän, mitä he mahtavat sanoa näistä hiuksistani...

      Kiitos paljon ihanista sanoista ja tsempeistä ;__; "Välittämättä muiden mielipiteistä" -sanonnasta en tosin ole ihan varma, sillä kuten tässäkin postauksessa näkyy, ikävät kommentit kyllä silloin tällöin laskevat mielialaani, vaikka kovasti yritänkin olla välittämättä :(

      Kaikkea hyvää sinullekin!
      P.S. Ei kannata olla katkera ^^''

      Poista
  12. Joillakin ihmisillä on super tarkka silmä huomaamaan vaikkapa kasvonpiirteitä ja olemuksen hienonhienoja vivahteita ja sensellaista, mutta minusta yleensä sellaset "herkemmät" ihmiset on myös sillä tavalla tahdikkaita, ettei mene aukomaan päätään tuntemattomille kadulla. Vähemmän fiksujakin sitten on.

    Mutta tuli kyllä tosi sievä tukka, niin kiiltävä ja shampoomainos-täydellinen :D

    VastaaPoista
    Vastaukset
    1. Aivan. Tietty sitä näin transihmisenä toivoo, että niin tarkkoja ihmisiä olisi mahdollisimman vähän ^^' On kyllä hämmentävää, miten suuria eroja havainnointiherkkyydessä on. Minua on pidetty Japanissa useammankin kerran naisena pitkään (siihen asti kunnes avaan suuni), vaikka olisin ollut hyvin "epälaittautuneena", ja sitten taas toisaalta jotkut aistivat biologisen sukupuolen silmänräpäyksessä, vaikka olisin laittautuneena.

      Kiitos ^^! Vielä kun saisin pidettyä sen yhtä kiiltävänä ja sievänä! (Ainakin otsatukkaa pitää taas vähän lyhentää, kun se pääsee kasvamaan sentin tai pari eli silmieni eteen)

      Poista
  13. Söpö tukka, otsis sopii sulle tosi hyvin :3 Mut hmm itselleni vähän särähti korvaan toi, että olit niin otettu siitä että sua sanottiin haafuksi. Ymmärrän sillä tasolla että jee puhun hyvin japania yms., mutta ulkonäön suhteen vähän fetisisointia (onks tää sana...) ilmassa.

    VastaaPoista
    Vastaukset
    1. Kiitos paljon ^^!
      En nyt kuitenkaan fetisoinniksi sanoisi. Jos oleskelee pitempään Japanissa, niin huomaa miten yhteiskunta on pohjimmiltaan jakautunut sisä- ja ulkopiiriin, "meihin" ja "muihin". "Meitä" ovat japanilaiset ja "muita" ulkomaalaiset (eli gaijinit). Gaijineita pidetään monessa suhteessa edelleen hieman kakkosluokan kansalaisina itse japanilaisiin verrattuna. Haafut sen sijaan ovat osittain japanilaista verta, joten heidän asemansa on selvästi gaijineita parempi. En siis ottanut varsinaisesti kantaa ulkonäköön (pohdiskelin sen vain olleen yksi kampaajan päätelmän taustalla ollut tekijä), vaan olin otettu ennen kaikkea siitä, että minua ei pidettykään automaattisesti muukalais-gaijinina vaan peräti haafuna, joka on selvästi asteen lähempänä japanilaisten "sisäpiiriä" ja siten parempaa kohtelua (vaikka toki gaijineitakin monessa suhteessa hyvin kohdellaan). Gaijin-statuksesta eroon pääseminen tuntuu olevan monen Japanissa asuvan ja yhteiskuntaan sulautumaan pyrkivän ulkomaalaisen suurimpia toiveita.

      Poista
    2. No ehkä fetisisointi oli huono sana, mutta jotenkin toi "suuri kunnia" -kohta oli vähän hassu. Ymmärrän kyllä syysi, mutta itseäni ennemminkin turhauttaisi, että täytyisi olla sitä japanilaista verta tullakseen kohdelluksi jotenkin tasavertaisena. Toki yhteiskunnat ja kulttuurinen ajattelu nyt ei ole asia, joka ihan heti muuttuu, mutta itse en haluaisi pönkittää tällaista ajattelumallia omalta osaltani. Mutta kuten sanottu, ymmärrän toki halun assimiloitua, on se aika perseestä kun koko ajan ollaan niin mikroaggressiivisia ja ihmetellään että oho osaat japania (sanoin kiitos)/käyttää syömäpuikkoja tms.

      Poista
  14. Siis kyllähän sä kasvoista näytät mieheltä... Miksi et aloita hormonihoitoja? Sehän nopeasti pehmentää kasvonpiirteet kun niin varmasti haluat?!

    VastaaPoista
    Vastaukset
    1. Myös vahvempi meikki voisi auttaa häivyttämään miesmäisiä piirteitä. Netissä on paljon kuvia ja videoita joissa mies meikkaa itsensä aivan tytön näköiseksi. Voisi olla apu ennen kuin hormoonit antaisivat fyysisiä muutoksia. :)

      Poista
    2. Ensimmäinen ano: Se olkoon sitten sinun mielipiteesi :) Jos luet blogini aiempia postauksia (esimerkiksi elokuulta 2014, syyskuulta 2013 ja vaikka mistä), niin huomaat, miksei hormonihoidon aloittaminen ole noin yksinkertainen asia.

      Toinen ano: Kiitos ehdotuksesta, mutta vahvempaakin meikkiä on kokeiltu ja sen voima on todettu rajalliseksi. Youtube-videoista puhuttaessa pitää ottaa huomioon, että julkaistuiksi videoiksi ovat luonnollisesti valikoituneet vain videot, joissa muutos on onnistunut (esimerkiksi hyvin meikille sopivien kasvojen ansiosta). Yhtä paljon tai enemmänkin saattaa olla tapauksia, joissa henkilö on yrittänyt parhaansa pääsemättä silti haluttuun lopputulokseen ja laittanut videon roskikseen Youtuben sijaan. Minuakin ovat monet taitavat ihmiset (niin liikkeissä kuin kaverieni keskuudessa) meikanneet näyttämään entistä naisellisemmalta, ja kaikki lopputulokset ovat blogissani nähtävissä. Jos havaitset niissäkin miehisiä piirteitä, niin enempää ei valitettavasti taida olla tehtävissä :(

      Poista
    3. Toinen ano täällä hei! :)


      Selaisin blogisi kuvia ja en löytänyt juurikaan kovin meikattuja kuvia (selasin vuoteen 2013 asti). Toki sinulla oli jossain enemmän silmämeikkiä mutta se ei yksinään riitä.

      http://4.bp.blogspot.com/-p0SyO4R9bCM/U0wFbGrV5QI/AAAAAAAACB0/UPA8r6ekYRI/s1600/975901_10203683622069829_465370030_n.jpg

      Tuossa sinulla on ihanasti meikattuna myös silmäkulma ja silmän alempi puoli. Näyttää minun mielestäni paljon paremmalta kuin se, että vain yläripset on laitettu. :)

      Mutta mielestäni ongelmasi on naamasi muoto jota pitäisi nyt meikillä huijata ennen hormooneja. Tarkoitin tälläistä vahvaa varjostamis/korostusmeikkiä kuten videolla:

      https://www.youtube.com/watch?v=_dLSy75M46o

      Tuollalailla saa nenää pienemmäksi, posket pehmeäksi tai teräviksi, leukaa pienemmäksi... :)

      Olethan sinä naismaistunut hurjasti kyllä jos esim vertaa tähän kuvaan:

      http://2.bp.blogspot.com/-r4RZjEXPBLc/UYtySgZMsNI/AAAAAAAABjg/bqzSYfNv7Lg/s1600/D3S_9330.jpg

      Näissä kuvissa olet mielestäni hurjan nätti ja puvut sopivat tosi hyvin:

      http://4.bp.blogspot.com/-2aJtw75wCBo/U3plZBRXC6I/AAAAAAAACEM/1pAaz9MG8Zw/s1600/molemmat5.jpg

      http://4.bp.blogspot.com/-Zin92sB02Xg/U_TsdbwY9CI/AAAAAAAACWs/QRDw06Bv3-I/s1600/20140815_201218%2B%E2%80%93%2Bkopio.jpg

      Tuossa toisessa sinullahan on samanlaiset hiukset kuin nyt mutta vaaleammat. Kuten joku mainitsi kommenteissa, vaalea väri voisi toimia ehkä aavistuksen paremmin kasvoillasi. :)

      Ja vaikka olet vielä mies, koen sinut silti naisena. Ei tunnu, että puhun tässä miehen kanssa vaan että puhun toiselle tytölle. :) Vaikka naamasi ja kehosi on vielä miehekäs osittain niin en silti itse osaa nähdä sinua enää miehenä.

      Tsempit jatkoon! :)

      Poista
    4. Oijoi, näitpä paljon vaivaa kun jaksoit etsiä blogistani noin paljon kuvia! Kiitos, arvostan!
      Kommentoin pikkuisen c:

      "Toki sinulla oli jossain enemmän silmämeikkiä mutta se ei yksinään riitä." Ääh, kameralla otettu kuva "syö" meikkiä valtavasti D: Monesti minulla on ollut livenä paljonkin meikkiä, mutta kuvassa näyttää kuin ei olisi juuri ollenkaan. Se on viheliäinen juttu. Suurempia määriä varjostuksia, poskipunaa ym. olen myös kokeillut, mutta ne eivät tosiaan tunnu kuvissa näkyvän. Minulla on sellainen olo, että jos laittaisin vielä enemmän, niin se ehkä näkyisi kuvassa paremmin, mutta arkielämässä vaikuttaisi ehkä liian suurelta määrältä meikkiä.

      "Tuossa sinulla on ihanasti meikattuna myös silmäkulma ja silmän alempi puoli. Näyttää minun mielestäni paljon paremmalta kuin se, että vain yläripset on laitettu." Itsekin tykkään tuosta kuvasta! Toisaalta ilman silmän alapuolen meikkiäkin on tullut aika mukavia lookkeja, kuten tämänhetkisessä profiilikuvassani näkyvä, vai mitä tuumit? Viime kesästä lähtien olen vain pitänyt mielessä profiilikuvan meikin tehneen kaverini sanoja siitä, että silmäni näyttävät avoimemmilta ilman silmän alapuolen meikkiä. Viime päivinä olen kuitenkin tehnyt pienen kompromissin ja käyttänyt sentään ripsiväriä alaripsissä. Voi kun on vaikea tietää, mikä meikki olisi kaikkein sopivin *-*

      Kiitos videosta! Tuontyyppisiin olen törmännytkin Youtubessa. Varjostuksilla on suuri voima, mutta omassa tapauksessani olen todennut meikin määrän muodostuvan yllättäväksi ongelmaksi. Olen viimeisen reilun vuoden aikana alkanut ajatella, että meikissä vähempi on enemmän. Mitä enemmän minulla on meikkiä naamassa, sitä herkemmin ja ikävämmin ne muodostavat sellaisen kiiltävän ja rasvaisen näköisen kalvon ihoni pintaan päivän kuluessa (mikä johtunee ihotyypistäni). Ilmiötä lienee näkyvissä joissain blogini vanhemmissa kuvissakin. Nykyään käytänkin vain koko naamaan kevyttä BB-voidetta ja poskipunan lisäksi minimaalisia ruskeita varjostuksia nenään ja sipaus poskiin. Koen, että sen minkä menetän varjostuksissa, saan takaisin paremmalta näyttävänä ihona. En usko, että oma ihoni todellakaan näyttäisi tuollaisen meikkikerroksen jälkeen näyttäisi noin raikkaalta kuin videossa näkyvän mallin :( Olisin kyllä kiitollinen, jos joku auttaisi minua löytämään juuri omalle iholleni sopivat (varjostus- ja pohjustus)tuotteet, jotka eivät päivän mittaan alkaisi näyttää ihollani likaisilta.

      Naisellistumista taitaa olla ainakin vähän tapahtunut, kun vertaa joihinkin aiempiin kuviin. On melkein kiusallista katsoa niitä nyt ^^'

      Vaaleampaa väriä itsekin alun perin olin oikeastaan ajatellut, mutta kampaaja sai minut ylipuhutuksi. Tykkääjiä löytyy molemmille vaihtoehdoille, joten ehkä se on makukysymys :)

      Kiitos tosi paljon kuvien ja asujen kehusta! Kertakaikkisen ihanaa on kuulla, ettet pidä minua enää miehenä kehosta huolimatta ♡ Kiitos tsempeistä ja kaikkea hyvää!

      Poista
  15. Alusta asti blogiasi seuranneena voin sanoa että on sinusta kaikki miehinen karsiutunut pois.
    Ehkä jotkut vaan sit huomaa sen jostain. Vaikea sanoa mistä mutta yleensä aatamin omena saattaa paljastaa mies sukupuolen.
    Ihana olet silti ja toi uus huis tyyli sopii sulle todella hyvin.
    Ja tsemppiä loppu ajalle siellä jossain kaukana.

    XOXO Petra

    VastaaPoista
    Vastaukset
    1. Kiitos niiin paljon! Lähes uskomattomalta kuulostaa, että minusta on kaikki miehinen karsiutunut pois, mutta olen tosi onnellinen jos minut on mahdollista nähdä niin ❤

      Talvella on siitä kätevää, että kaulaliinalla voi piilottaa aataminomenan (kuten tein nytkin), mutta jostain pikkujutuista sen biologisen sukupuolen kai huomaa silti.

      Kiitos mukavista sanoista ja tsempistä, Petra! Kaikkea hyvää sulle :)

      Poista
  16. Tuossa sukupuolen tunnistamisessa on varmaan paljolti myös osana sellaiset asiat joita kukaan meistä ei tietoisella tasolla tiedä katsovansa/arvioivansa, mutta jotka ovat vaistoihin ja alitajuntaan koodattuina. Juuri esim. rasvan sijaintipaikat kropassa ja kasvoissa, ihon tyyppi jne. Vyötärön, lantion ja hartioiden suhde esim. on ymmärtääkseni yksi tärkeistä tekijöistä joilla ihmiset erottelevat miehiä ja naisia toisistaan silloinkin kun kasvot eivät ole näkyvillä. (Naisilla rasva kertyy vyötärön sijaan lanteille ja tisseihin eivätkä hartialihakset ole niin erottuvat.)

    Naisilla on myös kaiken kaikkiaan enemmän rasvaa kropassaan - sinä olet tällä hetkellä niin rasvaton että esim. sääresi ja käsivartesi antavat suorana sanoen vaikutelman tytöstä, joka on jo vakavasti anoreksian puolella. On ymmärrettävää, että tahdot olla mahdollisimman siro, mutta naisilla ei oikeasti ole juuri koskaan noin vähäinen ihonalainen rasvakerros. Tietenkin jos nyt aloittaisit hormonit niin pääsisit sitten keräämään rasvaa "oikeisiin paikkoihin" puhtaalta pöydältä, mutta vähärasvaisuus itsessään on pahassa ristiriidassa naisellisen vaikutelman kanssa niin kauan kuin et hormoneita käytä.

    http://en.wikipedia.org/wiki/Body_fat_percentage#mediaviewer/File:Mean_Percentage_Body_Fat_1999-2004.gif

    https://www.youtube.com/watch?v=i6HaVYg6kB4

    Tässä videossa on mielestäni hyvä esimerkki siitä, mihin pystyy meikillä ja hiuksilla vs. mitä saa aikaan hormoneilla. Uskomattomalla tavalla huomaa kasvoissa eron videon puolenvälin ekoista kuvista joissa henkilö on naisena ilman hormoneja vrt. kuukausia hormonihoidon aloittamisesta... Luulen että näitä eroja on todella vaikea edes kuvitella ennen "lopputuloksen" näkemistä ja että ne ovat juuri niitä joita ihmiset alitajuisesti seuraavat, onhan taito erottaa mies ja nainen ollut kautta evoluution aika keskeistä lisääntymisellle ja hormonitasot liittyvät myös hedelmällisyyteen jotne karkeaa tarkempi analyysitaito on tarpeen.

    Onnea matkaan mitä sitten päätätkin tehdä - blogisi on ollut oikein kiinnostavaa luettavaa ja edistys on ollut kieltämättä melkoista ajan mittaan!

    VastaaPoista
    Vastaukset
    1. Niinhän se on, monet tiedostamattomat ja pienet asiat vaikuttavat. Oikeastaan tiedostankin hyvin mainitsemasi asiat itsessäni (rasva, iho, vyötärö-lantiosuhde ym.) ja yrittänyt tehdäkin niille jotain, mutta sorrun kai usein (ehkä tiedostamatta) vähättelemään niiden merkitystä mielessäni, kun tuolla kaupungilla kuljen :/

      Rasva-asiaan tuntuu olevan vaikea vaikuttaa ilman hormoneita, koska rasva ei vain tunnu kerääntyvän paljoa mihinkään, vaikka söisin mitä (naamakin vaan luurankoituu vuosi vuodelta :c). Ihoa olen hoitanut jaksamisen puitteissa, ja olen myös löytänyt BB-voiteen, joka saa ihoni näyttämään suht hyvältä. Hartioiden ja lantion suhdetta yritän pitää yllä hartioita korostamattomilla yläosilla sekä leveähelmaisilla mekoilla, jottei kapea lantioni näkyisi suoraan. Ja muuta. Mutta näihin kaikkiin asioihin tulisi varmasti näkyvää parannusta, jos hormonit pääsisi aloittamaan.

      Oo, itse asiassa olinkin katsonut tuon videon joskus. Muutos tosiaan on huomattava. Silti pitää muistaa, että paljon pienemmänkin muutoksen saaneita on paljon, hormonit nimittäin vaikuttavat niin yksilöllisesti. Helposti vain Youtubessa nuo kaikkein selkeimmät muutokset nousevat suosituimmksi. Tokihan näistä silti huomaa, miten suuri vaikutus hormoneilla parhaimmillaan voi olla, ja olen katsonut noita muitakin paljon unelmoiden itsellenikin samanlaisia vaikutuksia. Usein kuitenkin korostetaan, ettei hormoneilta pidä odottaa liikoja. Totta kyllä on, että eroja on konkreettisesti vaikea kuvitella ennen "lopputuloksen" näkemistä. Minäkin silloin tällöin peilin edessä kuvittelen, miltä mahtaisin näyttää hormoneilla ja toivon, että joskus peilistä oikeasti katsoo se kuvitelmani.

      Ihana kuulla että olen kuitenkin mielestäsi edistynyt listaamistasi puutteista huolimatta. Kiitos paljon tsempistä :)!

      Poista
    2. Sama ano tässä vielä - se BB-voide on muuten selkeästi oikeasti parempi kuin aiemmat vaihtoehdot. Todella huomattava ero kuvissa, et ole enää sellainen rusehtava ja paksulla pakkelikerroksella peitetyn näköinen. :) Itselläkin rasvoittuva iho, joten tiedän miten viheliäistä noiden meikkivoiteiden jne kanssa voi olla...

      Tosi mukava myös kuulla ettet ole tahallaan laihduttanut, hiukan jo huolestutti!

      Poista
  17. Pakko pudottaa sinut pilvilinnoistasi, mutta tällä hetkellä biologisen sukupuolesi huomaa kyllä nopeasti, esimerkiksi kasvoistasi: leuka, nenä, posket, silmät. Myös kätesi ja jalkasi ovat selkeästi miehen, sillä naisilla niissä on enemmän rasvaa -> pehmeyttä. En tiedä, millainen olemuksesi on, mutta esim. kävelytyyliin voi myös kiinnittää huomiota.
    Olet feminiinisempi kuin ennen, mutta ei pelkästään lauttautuminen ja meikkaaminen muuta ketään vastakkaisen sukupuolen näköiseksi. Hormonit tähän varmasti voisivat auttaa, mutta silloinkin on hyväksyttävä, että moni tulee huomaamaan biologisen sukupuolesi (ei välttämättä niin nopeasti kuin nyt).

    Olen todella iloinen, että sinulla on näin paljon lukijoita tukenasi, mutta usein he kyllä antavat sinulle liian ruusuisen kuvan.

    VastaaPoista
    Vastaukset
    1. Enpä tiedä pilvilinnoista... Itse asiassa tuntuu, että yleensä pääni sisällä näen ja koen itseni rumempana kuin todellisuudessa olenkaan. Oikeastaan vähän turhaan postauksessa kyselin, että "mikähän ulkonäössäni mättää", kun toki jo tiesin nuo ikuisuusongelmat: nenä, leuka jne. Eiväthän ne siitä miksikään muutu. Olen kuitenkin jotenkin saanut uskoteltua itselleni, että kokemastani rumuuden tunteesta huolimatta näytän kuitenkin ulospäin melko paljon naiselta - ovathan monet esimerkiksi blogissakin sanoneet, että kadulla vastaan tullessani pitäisivät minua varmasti naisena, ynnä muuta. Välillä sitä vain tuppaa unohtamaan, että toisinkin tulkitsevia on reilusti.

      En kuitenkaan sanoisi, että se "ruusuinen kuva" ihan paikkansapitämätön olisi. Täällä Japanissa myyjät ovat välillä pitäneet minua jopa ns. poikamoodissanikin ollessani naisena ja pahoitelleet (naiselle kohdistettua) sanomaansa kiireesti kuultuaan ääneni. Noista tilanteista on tullut ihan kiva mieli. On vain jotenkin vaikea muodostaa realistista kuvaa itsestä muiden silmissä, kun jotkut tuntuvat pitävän selvästi naisena ja jotkut taas bongaavat nopeasti joitain miespiirteitä.

      Oltiinpa siitä "ruusuisesta kuvasta" mitä mieltä tahansa, sen olemassaolo tuntuu olevan tärkeä itseluottamukseni kannalta. Jos ovesta ulos lähtiessäni en pitäisi itseäni edes jotenkuten naisen näköisenä, ulosmenosta ei todennäköisesti tulisi mitään vaan jäisin vain kotiin suremaan miesmäisyyttäni. Niinpä sellaisella itselleen uskottelulla (josta osa saattaa toki oikeastikin pitää paikkansa) on tuntuu olevan tärkeäkin rooli. Vähän samaan tapaan kuin urheilija voi ennen ottelua hokea itselleen, että "nyt mä voitan tämän", vaikkei voittamisesta olisi mitään takeita tai se olisi hyvinkin epätodennäköistä. Mutta kun uskottelu osoitetaan jollain tapaa vääräksi (esim. ikävällä sanomisella), koen pettymyksen tunnetta samaan tapaan kuin esimerkkini urheilija hävitessään.

      Poista
    2. Momo,

      Muiden ihmisten oletukset, käsitykset ja sanomiset eivät määrittele naiseuttasi tai muullakaan tavalla sitä, mitä sinä olet. Jos määrittelisivät, sillonhan sinä olisit mies myös sisältä, koska kaikki ovat pitäneet sinua esimerkiksi lapsena poikana - eikö vain?

      Tiedän, että itseluottamus on transsukupuoliselle aivan eri asia kuin meille muille, mutta se rakentuu silti samalle perustalle ja sen rakentaminen lähtee sisältä, ei ulkoa.

      Useimmat naiset kokevat ulkonäköpaineita, ja väitän että yllättävän monella ne ovat sellaista kokoluokkaa, että vaikuttavat jollain tavalla elämään. Itselläni meni ainakin 20 vuotta hyväksyä itseni, enkä saavuttanut hyväksyntää itseäni ulkoisesti muuttamalla, vaan sisäisesti voimistamalla.

      Sinä, Momo, olet nainen, kuten jokainen itsensä naiseksi kokeva on.

      -K

      Poista
    3. Totta puhut. Itse minäkin loppujen lopuksi itseni määrittelen. Pitkä prosessi se itseluottamuksen rakentaminen minullakin kyllä tuntuu olevan.

      Kiitos paljon rohkaisusta, K.

      Poista
  18. Vau, noi uudet hiukset tosiaan sopii sulle! <3 Otsis tosiaan saa sun kasvot näyttämään naisellisemmilta. :) Älä huoli, mä en ainakaan voinut uskoa todeksi, kun sain tietää sun biologisen sukupuolen. Olin pitkään lähinnä selaillu sun blogia ja katellu kuvia niinku mulla on yleensä tapana, mutta ku luin sun blogin kuvauksen, mun ensireaktio oli: "täh!? ei voi olla totta!", sillä en olis ikinä pystynyt uskomaan, ettet ole biologisesti nainen. :D Oot hurjan nätti!

    VastaaPoista
    Vastaukset
    1. Kiitos kertakaikkisen ihanasta kommentista <3! Ihanaa että reagoit noin *o*

      Poista
  19. Uusi kampaus tosiaan tekee kasvoistasi tyttömäisemmät!

    VastaaPoista
  20. Minusta leikkaus on ihan jees, mutta väri on liian tumma. Korostaa nyt liikaa tummia silmänalusiasi. Ehkä vino otsis voisi olla ensi kerralla myös parempi. Mutta kauneus on aina ko. katsojan silmissä. Nostan sinulle kyllä hattua, että uskalsit tehdä tukkamuutoksen. Tukka kasvaa ja ensi kerrallahan voi taas kokeilla jotain muuta, jos haluaa. Varmasti me kaikki naiset tuskailemme tukan, kropan, pukeutumisen jne jne kanssa koko ikämme. Siis tervetuloa joukkoon:)

    VastaaPoista
    Vastaukset
    1. Valitsin tumman värin tarkoituksella, koska kampaaja näytti kansiostaan, minkä sävyiseksi väri haalistuu kuukaudessa tai kahdessa. Mieluummin siis ehkä "liian" tumma kuin vaalea. Silmänalusiakin saa tarvittaessa hyvin peitettyä meikillä :)

      Ajattelin pitäytyä otsatukassa nyt jonkin aikaa, koska pidän tästä lookista itsekin kohtuullisen paljon. Vinon otsiksen sijaan valitsin tämän yksinkertaisesti siitä syystä, että tämä peittää helposti ryppyyn menevän otsani käytännössä täysin, toisin kuin vino otsis c:

      Kiitoksia kommentista :')!

      Poista
  21. Tosi kiva tukka! Kannattaa kokeilla tupeerata otsatukka ja sitten harjata päälyhiukset suoraksi tupeerausharjalla. Se antaa naisellista pyöreyttä kasvoihin ja otsahiukset pysyvät paremmin ryhdissä (tietysti tupeeratessa paljon lakkaa). Minä tykkään. :)

    VastaaPoista
    Vastaukset
    1. Oi kiitos Hone!
      Kiitoksia myös kivalta kuulostavasta vinkistä, täytyypä tosiaan kokeilla! Ainoa vaan, että vihaan hiuslakkaa ja sitä kun sitä menee hengitykseen XD (ja siksi pyrin välttämään sen käyttöä aina kun mahdollista. Mutta ei sitä ilman kai saa tehtyä kunnon kampauksia...)

      Poista
  22. Oh, onnistuneet kampaajakäynnit on niin harvassa :D ainakin itselläni. Olen oikeasti lähtenyt kampaajalta itkien pois. Tämä silloin kun pidin lyhyttä tukkaa. Alkaa ahdistaa kun edes muistelen sitä hetkeä o__o En ole enää pitkään aikaan uskaltanut mennä kampaajalle... Nipsin itse :D vaihtelevalla tuloksella xD
    Ihanaa että sulla onnistui noin hyvin ja palvelukin oli tosi mahtavaa!! Saisi suomi ottaa mallia!! ^_^

    VastaaPoista
    Vastaukset
    1. Äh, ikävä kuulla epäonnistuneista :( Minulla kaikki (vähäiset) kampaajakäyntini ovat olleet toistaiseksi aika onnistuneita. Toivottavasti löytäisit jonkun sopivan kampaajan ja saisit kokea kampaamon jälkeisen ilon ^w^ Uskon, ettei se mahdotonta ole!

      Poista
  23. Moikka Momo!

    Sua jo hetken seurailleena olen jo pidemmän aikaa miettinyt laittaa kommenttia, mutten ole oikein keksinyt mistä aloittaa. Ainakin nyt voin sanoa, että uusi tukka on söpö, mutta otsiksen laittoa kannattaa tosiaan harjoitella kuten joku tossa ylempänä jo mainitsikin. Metrossa otetussa kuvassa näytät todella tyttömäiseltä.
    Blogisi on todella mielenkiintoinen ja on antanut oikeen loistavaa läpileikkaust ajatusmaailmaasi, kiitos siitä että näin avoimesti kerrot.

    Asia mikä minua ehkä useimmiten mietityttää on tämä lastensaannin toive yhdistettynä tyttöystävään ja yliherkkiin sukuelimiisi. Haluat tyttöystävän, mikä on täysin ymmärrettävää ja oikeutettua, muttet kuitenkaan vaikuta asian eteen paljoa tekevän (tai ainakin sellainen kuva minulle on tullut). Tietysti tilanteesi on tosi haastava, sitä en kiellä. Mutta totuus on, että kukaan ei tule sinua kotoa hakemaan ja ilmoittamaan että nyt on tosirakkaus kyseessä, aletaas olemaan. Ennen vaihtoonlähtöä ajattelit että japanista varmaan löytyisi helpommalla, mutta näin ei taida olla? Ajatuksesi rakkaudesta ja läheisyydestä ovat lievästi sanottuna hassuja/naiiveja ja olet useammin kommenteissa maininnut ettet ymmärrä mitä rakkaudella tarkoitetaan, saati intiimiyttä tai seksiä, tunnut olevan melko hukassa omassa tunnemaailmassasi.

    Mitä tulee sukusoluihin, niin todella ikävää että niiden saaminen ulos on noin vaikeaa. Seksuaalisuus, seksi ja mielihyvän tunteminen sen kautta on oikeasti todella hieno asia ja ihmisoikeus, minusta tämä olisi asia mikä sinun tulisi saada kuntoon. Pohdin myös sitä, että olet aiemmin maininnut että itseesi koskeminen on sinulle kiusaannuttavaa ja ällöttävää, niin miten ihmeessä ajatus siitä, että tuntematon koskisi sinuun ja tekisi jotain niin intiimiä toimisi (itselle tämä tuntuu todella oudolta ajatukselta) Olisiko mahdollista/oletko käynyt puhumassa näistä asioista esim. seksuaaliterapeutille?

    Mitä lapsensaannin toiveisiin tulee, niin no melko haastavalta kuulostaa. Eivätkö omat toiveesi aseta tulevalle kumppanille melkoisia paineita? Mitä jos tyttöystävä ei edes halua lapsia? Saati tiedä viellä tässä vaiheessa elämäänsä haluaako lapsia vai ei? Keinohedelmöitys (IVF? vai onko siittiöiden kanssa joku muu hoitotapa?) ei ole tietääkseni mikään kauhean helppo tai kevyt juttu naiselle ja onnistumisprosentit ovat taas sitten asia erikseen.

    Et aloita hormoneita koska haluat omia sukusoluja säästellä, mutta et ole myöskän niitä ulos onnistunut saamaan koska oma mieskehosi ahdistaa. Miesahdistukseen auttaisivat kenties hormonit, muttet niitä halua tosiaan sukusolujen takia aloittaa.... melkoinen piiri-pieni-pyörii. Tosi kurjaa ja varmasti ahdistavaa. Olisi tietysti kannaltsi ihanaa, jos jokin oikotie onneen löytyisi, mutta harvemmin näin on, vaan asioita saavuttaakseen joutuu tekemään melko kovasti hommia ja vaikeita päätöksiä, etenkin jos on kyse omasta onnellisuudesta.

    -Nyyttimerkki

    VastaaPoista
    Vastaukset
    1. Heippa hei ^^!

      Kiitos, mukavaa kun pistit kommenttia! Jos sopii, kommentoin hieman mainintojasi omin ajatuksineni.

      "Haluat tyttöystävän, mikä on täysin ymmärrettävää ja oikeutettua, muttet kuitenkaan vaikuta asian eteen paljoa tekevän". Tämä on niin ristiriitainen asia. Olenhan pelkästään tyttöystävän löytämiseksi jo hyvän aikaa sitten uskaltautunut baariin, aloittanut Tinderin käyttämisen sekä rekisteröitynyt muutamiin deittipalveluihin, kuten Suomi24 Treffeihin ja Qruiseriin, joita molempia minulle blogissakin suositeltiin. (Ja jos oikein monipuolisesti ajatellaan, niin onhan blogini itsessäänkin tiettyine teksteineen eräänlainen "treffi-ilmoitus".) Tyttöystävää ei näistä huolimatta ole kuitenkaan vielä löytynyt. Tiedän varsin hyvin, ettei kotona istumalla tyttöystävää löydä, mutta toisaalta liikaakin etsimistä pitää välttää. Ihmiset ovat nimittäin myös sanoneet minulle, ettei liika etsiminen ole hyväksi vaan tyttöystävä tulee yleensä vastaan sattumalta ja kun sitä vähiten odottaa. Ylenpalttinen etsiminen tekee helposti vain entistä epätoivoisemmaksi ja saa ehkä tutustumisyrityksetkin tuntumaan väkinäisemmiltä.

      "Ennen vaihtoonlähtöä ajattelit että japanista varmaan löytyisi helpommalla, mutta näin ei taida olla?" Niin ajattelin, koska arvelen olevani luonteeltani, ajatusmaailmaltani ja kiinnostuksenkohteiltani ehkä enemmän samanlainen useampien japanilaisten kuin suomalaisten tyttöjen kanssa. Heihin vain on osoittautunut hirmu vaikeaksi päästä tutustumaan täällä. Lesbobaareihin on aikeena tässä vielä yrittää, vaikka nekin kyllä vaikuttavat niin pieniltä paikoilta, ettei niiden varaan paljoa kannata laskea.

      "Ajatuksesi rakkaudesta ja läheisyydestä ovat lievästi sanottuna hassuja/naiiveja ja olet useammin kommenteissa maininnut ettet ymmärrä mitä rakkaudella tarkoitetaan, saati intiimiyttä tai seksiä, tunnut olevan melko hukassa omassa tunnemaailmassasi." Millä tapaa hassuja tai naiiveja? Tiedän kyllä hyvin, mitä rakkaudella tarkoitetaan, mutta olen yrittänyt sanoa, etten ymmärrä miten rakastuminen käytännössä on mahdollista niin laajassa mittakaavassa yhteiskunnassa, kun ihmisten monimutkaiset persoonallisuudet huomioon ottaen vastavuoroisen rakastumisen todennäköisyyden pitäisi loogisesti ajateltuna olla äärimmäisen pieni. Ja tuskinpa olen sanonut, etten ymmärrä, mitä intiimiydellä ja seksillä tarkoitetaan?

      "Pohdin myös sitä, että olet aiemmin maininnut että itseesi koskeminen on sinulle kiusaannuttavaa ja ällöttävää, niin miten ihmeessä ajatus siitä, että tuntematon koskisi sinuun ja tekisi jotain niin intiimiä toimisi (itselle tämä tuntuu todella oudolta ajatukselta) Olisiko mahdollista/oletko käynyt puhumassa näistä asioista esim. seksuaaliterapeutille?" Ei itseeni koskeminen ole ällöttävää, vaan omiin sukupuolielimiini koskeminen. Toisen ihmisen läsnäolossakaan ei ole pointtina se, että hänen olisi tarkoitus koskea juuri sukupuolielimiini. Ideana on yksinkertaisesti läheisyyden kokeminen. En ole koskaan varinaisesti kokenut intiimiä läheisyyttä kenenkään kanssa, mutta arvelen ja toivon, että intiimissä ja tunteita sisältävässä läheisyystilanteessa kehoni voisi mahdollisesti toimia sukusoluja vapauttavalla tavalla, kuten varmasti monien muidenkin kehot toimivat. Minusta on ihan järkeenkäypää, ettei itsensä kanssa pysty toteuttamaan samanlaista läheisyyttä kuin toisen ihmisen kanssa. Olen maininnut sukusoluvaikeuksistani seksuaaliterapeut(e)ille, eikä ratkaisua ole keksitty.

      "Eivätkö omat toiveesi aseta tulevalle kumppanille melkoisia paineita? Mitä jos tyttöystävä ei edes halua lapsia? Saati tiedä viellä tässä vaiheessa elämäänsä haluaako lapsia vai ei?" Mitä paineita tarkoitat? Mitä todennäköisimmin tyttöystäväkseni nimittäin valikoituu tyttö, joka juuri haluaa lapsia. Tokihan treffeillä tulevaisuudensuunnitelmistakin kannattaa puhua - eihän olisi mitään järkeä ryhtyä tyttöystäviksi, jos molemmilla olisi eri suunnitelmat tulevaisuuden suhteen.

      Poista
    2. "Keinohedelmöitys (IVF? vai onko siittiöiden kanssa joku muu hoitotapa?) ei ole tietääkseni mikään kauhean helppo tai kevyt juttu naiselle ja onnistumisprosentit ovat taas sitten asia erikseen." Koeputkihedelmöityksen (IVF) lisäksi on olemassa myös mikrohedelmöitys (ICSI). Tunnut lähtevän oletuksesta, että lastensaannin pitäisi olla "kauhean helppo tai kevyt juttu". Eihän se sitä kai muutenkaan ole. Jos tyttöystäväni todella välittää minusta ja haluaa saada lapsen/lapsia kanssani, toivon hänen olevan valmis näkemään hieman mahdollista lisävaivaa asian suhteen - kuten olen itsekin joutunut näkemään saadessani kovalla työllä siittiöitä pakastukseen (jos nyt koskaan saan). Tietenkään mitään tuskallista en haluaisi hänen joutuvan kokemaan, mutta niin vaikeasta en kyllä ole kuullut mainittavankaan. Onnistumisprosentit ovat nykyään todella hyvää luokkaa, joten niistä on turha stressata (ja jos kaikesta huolimatta epäonnistuu, niin se olkoon sitten kohtalo). Tietenkin ideaalitilanne olisi, että olisin tavannut tyttöystäväni sellaisessa aikataulussa, että raskaus olisi päässyt alkamaan jo ennen hormonieni aloitusta (jolloin siittiöiden pakastusta ei ehkä tarvittaisi). Tietenkään tämä ei mahdoton skenaario ole edelleenkään, mutta se edellyttäisi tyttöystävän löytymistä suhteellisen pian, ellen ole valmis venyttämään hormonien aloitusta monella vuodella.

      "- - harvemmin näin on, vaan asioita saavuttaakseen joutuu tekemään melko kovasti hommia ja vaikeita päätöksiä, etenkin jos on kyse omasta onnellisuudesta." Tämä saattaa päteä elämän asioihin yleisesti, mutta ei yleensä naisellistumiseen ja lastensaantiin. Useimmilla naisilla nuo kaksi eivät ole asioita, jotka sulkevat toisensa pois ja joiden välillä jotuu tekemään vaikeita päätöksiä - valtaosa naisista kun naisellistuu hormoniensa vaikutuksesta täysin luonnollisesti ja saa myös lapsia perinteisellä tavalla, jos niin mielii. Minunlaisteni transsukupuolisten kohdalla tuo "kovasti hommien tekeminen" kuulostaa kyllä hyvinkin osuvalta.

      Poista
    3. Hei Momo, kiitos hyvästä ja avoimesta vastauksesta, monet asiat selkenivät. Pahoittelen jos kommenttini pahoitti mielesi tai ärsytti, se ei ollut tarkoitukseni.

      Olen täysin samaa mieltä tuosta, että liiallinen kumppanin etsiminen kostautuu ennen pitkään juuri sisäisenä epätoivona, mitä sitten tiedostamattaan viestii ympäristöön. Tämä ei kuitenkaan tarkoita sitä, etteikö välillä voisi käydä ihan vaan treffeillä tapailemassa ja kokeilemassa. Joskus sitä voi vaan viettää aikaa tai kahvitella jonkun tuntemattoman kanssa ilman suurempia paineita siitä, että tästä ihmisestä tulee elämänkumppani. Ja mitä rakastumisen epätodennäköisyyteen tuleen, niin nyt sitä toivoa peliin! Rakastuminen ei ole tilastollisesti mahdotonta, eikä mitään ydinfysiikkaa, usko pois. :) Uskon että tapaat jonkun, ihastut ja rakastut. Usko sinäkin. Siinä ei paljon monimutkaisuudet paina.

      "Minusta on ihan järkeenkäypää, ettei itsensä kanssa pysty toteuttamaan samanlaista läheisyyttä kuin toisen ihmisen kanssa." Täysin samanlaista ei pystykkään, mutta itsensä tuntemista ja itse aiheutettua mielihyvää ei pidä väheksyä.

      Paineilla tosiaan tarkoitiin lapsentekohaaveitasi ja niiden tuomia hoitoja. Toki tulevaisuudensuunnitelmista kannattaa ja pitääkin keskustella mahdollisen kumppanin kanssa varhain, mutta kannattaa myös muistaa että voi olla melkoinen jäänmurtaja jos lapsihaaveet tuo heti alkuun esiin. Toki tämä on vain minun oma mielipiteeni, varmasti on tyttöjä jotka ovat koko elämänsä tienneet sen että haluavat äideiksi.

      "Tunnut lähtevän oletuksesta, että lastensaannin pitäisi olla "kauhean helppo tai kevyt juttu". Eihän se sitä kai muutenkaan ole." Aika karu yleistys, sillä näin en todellakaan ajattele. Sen mitä olen raskauksia seurannut (lähietäisyydeltä ja ammatillisesti) niin ajattelen kyllä raskauden olevan naiselle hyvin rankkaa ja haastavaa, synnytyksestä tai kasvatuksesta puhumattakaan. Lähinnä meinasin sitä, että IVF:ssä monet ovat joutuneet/voivat joutua läpikäymään useamman vuoden hoitojaksot ja yritykset keskenmenoineen. Mutta tottahan se on, että sitä on turha etukäteen murehtia. Toisilla tärppää heti ekalla. Mikrohedelmöityksestä en oikeastaan tiedä mitään, niin jätän kommentoimatta.

      Vielä kerran kiitos asiallisesta vastauksesta Momo. Pidän kovasti blogistasi ja sinäkin vaikutat hyvältä ihmiseltä, tarkoitukseni ei ole provota tai ärsyttää, lähinnä nämä ovat jääneet mietityttämään ja ilahduinkin kun olit noin laajasti uteluihini vastannut. Myöhäiset onnittelut myös blogisi syntymäpäivistä!

      -Nyyttimerkki

      Poista
    4. Ei pahoittanut mieltäni - kunhan vain halusin selventää asioita. Mukavaa jos vastauksestani oli hyötyä. Kiitos kommentista ja blogisynttärionnitteluista! :)

      Poista
  24. Oooh! Nuo uudet hiukset pukee sua todella hyvin ~ Näytät nyt ihan anime idollitytöltä <3

    VastaaPoista
    Vastaukset
    1. Ai jopa idolitytöltä ^3^! Kiitos paljon Ohmu <3!

      Poista
  25. Täytyypä kattoa, muistanko sanoa kaiken, kun täällä on ollut niin paljon kommenttia kaikesta enkä kaikkiin viitti erikseen replyä kirjoittaa. x)

    Ensinnäkin tykkään sun otsiksesta. Se on tosi söpö~ :3 Se taitaa aina vaatia vähän rohkeutta vaihtaa hiustyyliä vähänkään radikaalisti. Nooh. Munkin hiustenkasvatus on ollut ihmisten mielipiteitä ajatellen aika riskialtista, mut ei kukaan tunnu sanovan mitään ihmeellistä. Paitsi seiskaluokkalaiset pojat, joista ei jaksa edes välittää koska... no seiskaluokkalaiset pojat. :D

    Jotenkin omituisella tavalla herkkä haaroväli. O.o Ja vielä vaan huonolla tavalla herkkä (vain kivulle herkkä, mutta ei herkkä saamaan sukusoluja ulos). Ehkä voit miettiä, milloin viimeksi se on toiminut täysin sillee, et oot tiedostanut sen. Tyyliin märät unet. Jos viimekerrasta on aikaa paljon, siinä voi oikeesti olla joku suurempikin ongelma kuin vain dysforia. :c

    Oon hiukan pohtinut sitä, et miten ihmeessä hormonikorvaushoitoja aloittamattomat transnaiset jotenkin muuttuu ajan myötä naisellisemmiksi ennen sitä varsinaista hormonihoitoakin. Siis sellaiseksi "pretty boy" -tyyliseksi, kuten mulla, ellei jopa feminiinisemmäksi, kuten sulla näyttää olevan. ^^ Tietenkin siihen vaikuttaa meikki ja vaatetus ja muu, mut sillee muutenkin ihmeellisesti. Ehkä transnaisten kehot sit vaan tuottaa luonnollisestikin enemmän estrogeenia kuin cis-miesten, emt. x3

    VastaaPoista
    Vastaukset
    1. Moi Velo, aina mukavaa huomata kommenttisi täällä ^v^!

      Kivaa kuulla että tykkäät otsiksesta!
      Tosiaan hienoa, ettet turhaan välitä seiskaluokkalaisten poikien mielipiteistä. Itse tosin en olisi seiskaluokalla pystynyt moiseen, koska välitin liikaa muiden mielipiteistä, joten ihailen rohkeuttasi. Itsekään en nyt aio välittää, mitä perheeni tästä entistä naisellisemmasta tukasta sanoo.

      Jalkovälin kipuherkkyys on kyllä tympeä juttu. "Märän unen" olen kokenut tähän mennessä reilut neljä kuukautta kestäneen vaihtoni aikana tasan kerran. Tuo on aika tyypillinen tahti niille satunnaisille sukusolujen ulostuloille. En siis usko, että fysiologisesti kuitenkaan mitään ongelmaa on.

      Voih, ihana kuulla että olisin mielestäsi muuttunut feminiinisemmäksi! Etköhän säkin ole samalla tavalla muuttunut ^^ Olisihan se tosi mukavaa, jos transnaisten keho tosiaan tuottaisi luonnollisestikin enemmän esrogeenia ,__,

      Poista
    2. Ehehe. Mä en siis oo seiskaluokalla vaan lukion toisella. Yhteiskoulu ja lukio, joten lukio ja yläaste on yhdessä, ni tietenkin ne seiskaluokkalaiset näkee mut ja ilkkuu. En tiiä, miten ne ees kehtaa tehdä sillee, mut ei niitä voi ottaa tosissaan, ku nehän on ihan kakruja. :D

      Jotenkin jännä... Tajusin, et mä itse en oo koskaan kokenut noita "märkiä unia". Ainakaan sillee, et oisin huomannut. :o

      Juu, enköhän mäkin pääse feminiinisemmäksi. Viimeistään silloin, kun aloitan hormonit. Aika pian toivottavasti. Täytän kuitenkin alle parissa kuukaudessa 18 ja tänä vuonna tulee vuosi tutkimuksissa käyntiä täyteen. Mietin muuten, et sähän oot käynyt armeijan, niinhän? Kun mulla on kutsunnat tänä vuonna, koska juridinen sukupuoli. Niin miten se meni? Et oliko sulla silloin jo tää dysforia selvänä? Ihan mielenkiinnosta vaan kysyn, ku meen ite sivariin, jos johonkin on pakko mennä. ^^'

      Poista
    3. Krääh, pahoittelut että sekoitin luokka-asteen! Mutta kun sä olet niin nuori ja söpö ^w^'''

      "Märkä uni" onkin ehkä vähän huono sana. En mä useinkaan silloin edes varsinaisesti unta ole nähnyt - joskus ne sukusolut vaan päättävät tulla ulos.

      No huh, kuulostaa tosi hyvältä toi sun tutkimustilanne. Oon varma että säkin porhallat hormoniasiassa mun ohi alta aikayksikön :)

      Joo, armeija on käyty. Niihin aikoihin olin kovin arka ilmaisemaan ulkopuolisille mitään sukupuolipohdinnoistani, joten kävin armeijan kiltisti "poikana". Eivätkä omatkaan ajatukseni olleet kovin selkeitä silloin asian suhteen. Vaikeampaa armeija kyllä mulle henkisesti tuntui olevan kuin useimmille, mutta hammasta purren sain ne 362 päivää käytyä. Toisaalta tuntuu että meni aikaa hukkaan (ns. tärkeämmiltä asioilta, kuten opiskelulta), mutta toisaalta koen tulleeni siellä henkisesti vahvemmaksi - arkipäiväiset pikkuongelmat eivät tunnu enää miltään, kun muistelee armeijan rankkoja olosuhteita.

      Poista
    4. Hih. Ei se mitään, ku et todellakaan oo ainoa, joka on luullut mua nuoremmaksi. ^_^ Sehän vaan tarkottaa, ettei testosteroni oo tuhonnut mun kroppaa ihan täysin. c: Awwww. ≧ω≦ "Nuori ja söpö." Kiitos tästä, sai hymyilemään. <3

      On kyllä loppujen lopuksi huono sana. Helpompi vaan sanoa kuin "tahaton siemensyöksy yöllä" tai vastaavaa. xD Eli siis mulla ei toimi tahattomasti, mut muuten kyllä... Haluutko vaihtaa, ku tarviit tätä enemmän ja mua se vaan ärsyttää? :P Mut älä noin sano. Kyllä mun ekoihin hormoneihin menee vielä kuukausia ja siinä ajassa ehtii tapahtumaan vaikka ja mitä. Olis jännä, jos meillä alkais suunnilleen samaan aikaan. n_n

      Mä uskon, etten tuu pärjäämään armeijassa sitten millään. Varmaan vaan alkais aika pian ärsyttää ja ahdistaa ja jättäisin kesken. Onko totta, että siellä ollaan tosi heteronormatiivisia? Voisin epäillä, kun kuitenkin isossa jätkäporukassa mennään... Mut oot säkin tosi vahva ja urhee, kun noinkin pitkästä armeija-ajasta selvisit. Mulle pelkästään eiliset vanhojen tanssit oli ihan kauheet sukupuolijaon takia. D:

      Poista
  26. Kauniit hiukset, eiväthän nuo pinkit traditionaalisessa mielessä ole, mutta jotenkin... tosi japanilaisen söpöt ja tuossa yhdessä kuvassa, jossa istut metrossa(?) näytät jotenkin japanilaiselta, joten ei ole ihmekään jos kampaajat kyselee tuollaista. Oikein feminiiniset ja söpöt hiukset :)

    Harmi, että joku huutelee kuitenkin tuollaista, mutta eiköhän niitä huutelijoita ole joka paikassa. Aina löytyy ajattelemattomia ihmisiä. :/

    VastaaPoista
    Vastaukset
    1. Kiitos paljon Huggyhare! ^^
      Minullekin tulee siitä kuvasta vähän japanilainen vaikutelma, mutta pitää mainita, että siinä on pieni kameraohjelman filtteri päällä, joten ihan luonnollisesta kuvasta ei ole kyse ^^'

      Niin, onhan huutelijoilta. Tekisi vaan mieli poistaa huutelun syy (jos vain tietäisin mikä se on), ettei olisi niin aihetta huudella. Mutta aika yksittäistapauksia nämä loppujen lopuksi ovat, joten en nyt kovin huolissani ole.

      Poista
  27. Voihan..varmasti ihana kokemus ♡
    Susta tuli kyllä vieläkin enemmän puolikkaan näköinen, sopii tosi kivasti ja mun mielestä tuo suora pitkä otsis on ihana. ^___^

    Pyh tommosille kommenteille ja hihityksille! Oot niin suloinen ja todella nätti,sekä naisellinen..ihmiset voi hihitellä vaikka mille, mut ne ei onneks määrittele ihmistä. ♡

    ~ Frillycakes ~

    VastaaPoista
    Vastaukset
    1. Oli ihana kokemus <3 Tekisi mieli mennä vielä uudestaankin ennen vaihdon loppumista, vähän tasoittamaan siihen mennessä kasvanutta otsatukkaa :) Tosi kiva kuulla että tykkäät tyylistä!

      Niin ihanasti sanottu, kiitos Saija♡

      Poista
  28. Moikka Momo!

    Uusi hiusväri ja -muoto ovat ihania, kyllä rohkeus kannatti!

    Jos haluat joskus kokeilla erilaisia kampauksia, niin suosittelen jonkinlaista hiukset kiinni-kampausta. Esim. hiusten pesun jälkeen föönaa ja kiharra/tupeeraa tukka. Sitten laita osa hiuksista tai hiukset kokonaan nutturalle esim. sellaisella helpolla "nutturadonitsilla". Tai letitä ranskalaiselle letille tai kalanruotoletille. Sun uusi otsatukka sopii tosi hyvin näihin kampauksiin!

    Edellä mainitut on mun luottohiustyylini, ja olen kasvoiltani hieman miesmäinen vahvapiirteinen nainen: mulla on sinun tavalla pitkän muotoiset kasvot, ja lisäksi kyömy nenä ja epätasainen, rasvainen iho. Kiinninäinen, tuuhea kampaus mielestäni naisellistaa ja sirontaa kasvojani, kun taas hiukset auki näytän mielestäni ihan isältäni peruukissa:D

    Ja ai niin, mulla oli myös toi sama otsaan ryppyyn menemisen ongelma, olen päässyt eroon ryppyyntymisongelmasta harjoittelemalla olematta liikuttamaan kulmiani esim. puhuessa ja valokuvatessa, kannattaa kokeilla kärsivällisesti jos haluat ryppyyntymisestä eroon:)

    VastaaPoista
    Vastaukset
    1. ^^Ai niin, unohdin lisätä, että oon kyllä eri mieltä noiden joidenkin anonyymien kanssa siitä, että näytät täysin mieheltä kuvissa.

      Kasvojen ja hiusten osalta näytät ainakin etusivulla näkyvissä kuvissa yhtä naiselta kun mäkin, eli ei niin klassisen kauniilta naiselta. Eli en usko että sun kannattaa niinkään takertua naaman tai hiusten mieheltä näyttämiseen, se on varmaan joku muu asia sussa joka joillekin ihmisille viestii että olet mies eikä nainen. Mua ei ole samantyyppisestä naamasta huolimatta luultu mieheksi.

      Varmaan muussa osassa vartaloa esim. tuossa että naisilla on yleensä rasvaa eri kohdissa vartaloa, tai eleissä jokin piirre. Ihmiset myös oikeasti saattavat analysoida sua enemmän koska sulla on niin erikoinen pukeutumistyyli.

      Mulla oli teininä kirkasvärinen pukeutumistyyli ja ihmettelin juoppojen yms huutelua, mutta nykyään käytän jotain perus mustia farkkuja ja yksiväristä peruspaitaa, eikä kukaan jää samalla tavalla oikein miettimään ja analysoimaan ulkonäköäni.

      Poista
    2. Moikkapa moi c:!

      Ensi alkuun kiitos hiustykkäyksestä ^.^! Kuvailemasi kampaukset kuulostavat tosi kivoilta. Varmasti alankin kokeilla nyt erilaisia kampauksia uusien otsahiusten kanssa. Mietinkin jo kampaajalla hänen nostaessaan takahiuksiani ylös (kun otsatukka oli jo leikattu), että hiusten nostaminen ylös (nutturalle ym.) näyttää aika kivalta otsatukan kanssa. Tykkään tosin hiuksistani huomattavan paljon aukinaisinakin, koska en kuitenkaan koe näyttäväni valtavan miesmäiseltä niinkään. Aukinaisuudessa lienee myös se hyvä puoli, että hiukset voivat ainakin osittain peittää leukojani.

      Otsan ryppyyntymisen estäminen on omalla kohdallani vähän kaksipiippuinen juttu. Kuvailemasi kulmakarvaharjoittelu varmasti auttaa ryppyisyyteen, mutta toisaalta jos olen liikuttamatta kulmiani ylöspäin, raskaat silmäluomeni vaipuvat helposti silmieni yläosan päälle saaden silmäni (ja siten koko ilmeeni) näyttämään aika ankeilta :/ Tuntuukin vähän siltä, ettei kumpikaan vaihtoehto ole minulle oikein ideaali. Otsatukka onkin siitä loistava keksintö, että nyt voin jopa vähän nostella kulmiani ilman, että rypyt vievät kaiken huomion.

      Ihanaa kun sanot, etten mielestäsi näytä juurikaan mieheltä vaan vain omanlaiseltaan naiselta :) Varmasti ihmisten epäilyjen taustalla ovatkin jotkin (tiedostamattomat) eleeni, joita on hyvin vaikea kontrolloida. Kuten myös varmasti se paljon puhuttu rasvajuttu, jolle en myöskään (vielä) oikein voi mitään. (Saattaa myös olla, että naamassanikin jotain pientä on - blogiin laittamani kaikkein onnistuneimmat kuvat eivät nimittäin ehkä kerro koko totuutta siitä, miltä näytän eri tilanteissa todellisuudessa.)

      Pukeutumistyylin erikoisuudesta olen kuitenkin aika lailla eri mieltä ^^' Japanissahan on täysin erilainen pukeutumiskulttuuri vaikkapa Suomeen verrattuna. Tyylini ei ole laisinkaan erikoinen täällä Tokiossa, sillä japanilaisista nuorten naisten suosimista vaateliikkeistä ostamieni vaatteiden ansiosta koen sulautuvani muiden japanilaisnaisten joukkoon vallan mainiosti. Ihanaa Japanissa onkin minusta juuri se, että täällä voin käyttää tätä tyttömäistä/naisellista tyyliäni (joka siis on täällä valtavirtatyyliä) ilman, että sitä pidetään "erikoisena", toisin kuin ehkä Suomessa. Enemmän saattaisin herättää huomiota, jos liikkuisin jonkinlaisessa harmaassa pelkistetyssä asussa, sillä ne eivät ole täällä naisilla niin yleisiä - farkutkin voisivat pistää silmään, sillä täällä katukuvassa naisista yli 90% käyttää mekkoa tai hametta. (Oletan nyt siis, että viittaat näihin uusimpien postausteni arkivaatteisiini etkä lolitaan, joka tosin sekään ei ole japanilaisille läheskään yhtä erikoinen kuin suomalaisille). Suomessa "erikoisuusajattelu" käsittääkseni edelleen elää ja voi hyvin, mutta palattuanikaan en aio alistua sille vaan aion käyttää tätä minulle rakasta tyyliä sielläkin. Sitten on vain keksittävä muut keinot liian analysoinnin välttämiseksi tai oltava välittämättä koko analysoinnista.

      Pahoittelut näin pitkistä selityksistä ^^' Joka tapauksissa kiitos monipuolisista kommenteistasi, ano!

      Poista
  29. Komppaan hyvin monia muita kommentoijia, tämä kampaus saa sinut näyttämään naisellisemmalta ja sopiikin sulle tosi hyvin!! Aivan ihana tuo valkoinen mekko! (*u*)

    VastaaPoista
    Vastaukset
    1. Oi kiitos paljon soro *w*! Kiva jos mekkokin näyttää kivalta, se kun oli aikamoinen impulssiostos alennuksesta ^^'

      Poista
  30. Mietin hetken etttä mikä ihme sulta nousee päästä tossa ekassa kuvassa :D hauska sattuma.
    Hienot hiukset :3

    VastaaPoista
    Vastaukset
    1. Ai tuo musta tanko XD Piti oikein katsoa kuvaa uudestaan kun en ollut aiemmin huomannut! On kyllä tosiaankin huvittava :DDD! Ihan kuin päästä nousis jotain.

      Kiitos~ ^^

      Poista
  31. HURRAA! Tervetuloa otsatukka kerhoon ^_^ !

    VastaaPoista
    Vastaukset
    1. Kiitos paljon ^___^! Ihanaa olla otsiskerhossa~

      Poista
  32. Woow, näyttää niin kivalta ja paljon naisellisemmalta!! :3 ja munkin mielestä näytät kyllä enemmän japanilaiselta noilla hiuksilla, varsinkin tuossa metrossa otetussa kuvassa :)

    VastaaPoista
  33. Ainahan joku aivoton apina keksii syyn tai toisen pahoittaakseen toisten mielen. Itse olen nainen, mielestäni ihan normaalin näköinen, hieman pyöreähkö ja gootihtava (tykkään pukeutua mustaan mutta tyllihameet ja viktoriaanistyylinen pukeutuminen ei kuulu perusvaatetukseen). Etenkin toiset naiset osaavat olla todella ilkeitä. Katsotaan hymisten irvihymy naamalla päästä varpaisiin, kuiskutellaan kaverille ja toljotetaan. Joinakin päivinä sitä miettii mikä itsessä oikein on vikana. Ei tee mieli astua kotiovesta edes ulos.Pikkuhiljaa olen noiden irvipuheiden sijaan alkanut syöttämään itselleni ajatusta: Olen täällä itseäni varten, en miellyttääkseni muita. Miksi en pukeutuisi, meikkaisi tai tekisi mitään muutakaan sen perusteella mitä itse haluan. Olkoot muut mitä mieltä lystää. Oppisivat elämään omaakin elämäänsä samoin periaattein eikä kuluttaisi aikaansa sen märehtimiseen miksi joku toinen on sellainen kuin on... Sinäkin olet kaunis ja hyvä juuri tuollaisena kuin olet! Aivan sama mitä jotkut kadulla vastaantulijat märisevät...!

    VastaaPoista
  34. Ei biologista sukupuolta kukaan päälle päin huomaa. Ulkoisesti voi olla mitä vain ja päänuppi hoitaa loput. Olet kaunis. T. Toinen transnainen.

    VastaaPoista