perjantai 26. syyskuuta 2014

Last thoughts before Japan

Viimeisiä päiviä viedään. Kuuden kuukauden (1.10.2014 - 31.3.2015) vaihto-opiskeluni Japanissa on alkamaisillaan ja tunnelma on sen mukainen - hermostunut ja jännittynyt. Jännityksen lomassa olen myös pohtinut, miten kyseinen elämänmuutos vaikuttaa (trans)naisena elämiseeni.

Ensinnäkin tyhjensin hiljattain vanhempieni avustuksella asuntoani, koska vaihtoni ajaksi siihen tulee asumaan alivuokralainen. Minun oli siis siirrettävä lähes kaikki tavarani väliaikaisesti vanhempieni luo. Koska tavarat oli määrä kuljettaa heidän autollaan, tiesin heidän saavan nyt todellisen käsityksen siitä, kuinka paljon minulla onkaan naistenvaatteita (joita he eivät toivoisi minun käyttävän). Jännitin asian paljastumista, mutta kaikki meni suhteellisen hyvin. Äiti näytti vähän nyrpeältä eikä halunnut edes katsoa vaatteisiini päin, mutta mitään suurta tunteenpurkausta ei onneksi tullut. Eriskummallista ajatella, että vaihtoni ajan kaikki vaatteeni - lolimekot mukaan lukien - ovat vanhempieni talossa minun entisessä huoneessani. Samaisesta huoneesta yritin vielä viisi vuotta sitten etsiä vimmatusti uusia kätköpaikkoja, joihin saisin piilotettua vaatteitani, jotteivät vanhemmat vahingossakaan niitä löytäisi. Nyt huone on täynnä (laatikoituja) naistenvaatteita, jotka vaihtoni ajan ovat periaatteessa vapaasti perheenjäsenten ulottuvilla. Ajat ovat muuttuneet.

Tässä matkalaukussa lolimekkoni viettävät ainakin seuraavat kuusi kuukautta

Itse vaihtoon liittyen on ollut mielessä Tokion asuntola-asia. Inokashira-puiston vieressä sijaitseva asuntolani vaikuttaa ominaisuuksiltaan erinomaiselta, mutta siinä on yksi iso varjopuoli: se on 100% miesasuntola, jonne naisten on kiellettyä astua jalallaankaan. Tietysti minut lasketaan mieheksi, koska passissani sukupuoleni on mies, minkäs sille mahtaa. Pelkkä diagnoosini ei näin virallisessa asiassa auta. Seka-asuntoloitakin olisi ollut tarjolla, mutta tämä asuntola vaikutti muine ominaisuuksineen (etenkin kahden vuokraan sisältyvän päivittäisen aterian takia) niin loistavalta, että siihen oli vain pakko päätyä. En tietenkään aio olla koko puolta vuotta ankeassa poikamoodissa, mutta pelkään joutuvani miesasuntolassa ongelmiin, jos näytän ihan naiselta. Naisen näköisen henkilön bongaaminen paikassa, jossa oletetaan olevan pelkästään miehiä, saattaa herättää henkilökunnassa ja muissa asukkaissa epäilyksiä sääntörikkeestä. Voin kuvitella, kuinka usein joutuisin "väärinkäsityksen" kohteeksi (vaikka eihän minun naiseksi luulemiseni edes oikeastaan ole väärinkäsitys...). Ainoa ratkaisu lienee se, että selitän asuntoloitsijalle ja muille asukkaille tilanteen ja toivon heidän ymmärrystään.

Mahdollista asuntolaongelmaa lukuun ottamatta transnaisena elämisen Tokiossa pitäisi kuitenkin olla suhteellisen helppoa. Kulttuurin sisäänrakennetuista kohteliaista käyttäytymismalleista johtuen ihmiset eivät yleensä huutele mitään tai edes tuijota, joten etenkin kaupungilla voi liikkua rennoin mielin. On kuitenkin esimerkkejä Japanin (työ- ja) koulumaailman nihkeästä suhtautumisesta transihmisiin, joten en voi olla aivan varma, miten minuun suhtauduttaisiin, jos menisin yliopistoon naisena. Yleisesti ottaen ulkomaalaisten toimintaa katsotaan kuitenkin Japanissa vähän läpi sormien - "nehän ovat vain gaijineita (= ulkomaalaisia)". Hyvältä kuulostaa joka tapauksessa se, että yliopistolla on virallinen LGBT-kerho, UT-topos, jolla vaikuttaa olevan monenlaista toimintaa aina lounastapaamisista elokuvakäynteihin. Varon nostamasta odotuksia liian korkealle, mutta on mahdollista että kerhosta tulee jopa vaihtoni kohokohtia.

Lopuksi on vielä mainittava valitettava fakta: edelleen ratkeamattomasta pakastusongelmastani johtuen en saanut aloitettua naishormoneja ennen vaihtoa, vaikka kovasti sitä toivoin. Näin ollen en pysty aloittamaan hormoneja ainakaan seuraavaan kuuteen kuukauteen, koska Tokiossa en käytännön syistä ryhdy mitään pakastuksia yrittämään. Toivottavasti tietoisuus kuuden kuukauden pakollisesta tauosta ei ala ahdistaa minua liikaa vaihdon aikana. Lohdutukseksi aion ostaa ainakin paljon söpöjä vaatteita :<

PS. Postailen tähän blogiin toki Tokiossakin, mutta etenkin vaihdon alkuviikkoina huomattavasti useammin päivittynee vaihtoblogini Tokyo Tokimeki.

28 kommenttia:

  1. Onnea matkaan! :) Seurailen vaihtoblogiasi kiinnostuneena~
    Valitettavaa tosiaan ettet saanut hormoneja aloitettua vielä, mutta 6kk ei kuitenkaan ole NIIN kamalan pitkä aika, ja jokuhan saattaa sinä aikana ottaa suhun yhteyttä jolloin on sitten jotain odotettavaakin palatessasi suomeen!

    VastaaPoista
    Vastaukset
    1. Kiitos! Niin, sekin on mahdollista :) (Kuusi kuukautta menee tosiaan yllättävän nopeasti, samaan tapaan kuin tämän vuoden kevät ja kesä sujahtivat jo ohi *-*)

      Poista
  2. Lycka till! Meinasin jo harmitella että etkö ota noita ihania lolimekkoja mukaan, mutta taidatpa ostaa paikan päältä uusia =)

    Pakastamaan et taida Tokiossa päästä, mutta voit jatkaa harjoittelua.

    Luen innolla molempia blogejasi, paljon kuvia Tokiosta kiitos! <3

    VastaaPoista
    Vastaukset
    1. Kiitoksia! Joo, otan sinne aika minimaalisesti vaatteita mukaan. Tarkoitus on ostaa paljon sitten paikan päältä, lolimekko(ja) myös :)

      Nojaa... yksinään harjoittelu on ollut tähänkin mennessä hyödytöntä, joten en usko että alan tuhraamaan siihen aikaa Tokiossa. Ennemmin luottaisin "Looking for help" -postauksessa kaipaamaani apuun (... kun minulle suositeltua kallista Fleshlightiakaan en vielä pihiydestäni ja skeptisyydestäni johtuen saanut ostetuksi). Mielenkiintoista olisi, jos törmäisin Japanissa laitteeseen, jonka eräs anonyymi aiemmin mainitsi Kiinassa vastikään kehitettäneen. Laite on nimittäin suunniteltu ottamaan sukusolut talteen ilman henkilön omaa ponnistelua. Tuskinpa vain sellaiseen harvinaisuuteen törmään, eikä siitä suurempaa hyötyäkään olisi, koska ei sellaista Suomeen saa.

      Mukava kuulla, laitan kuvia <3!

      Poista
  3. Oi. Voin kuvitella ton tilanteen sun vanhempien kanssa. Mulla oli itsellä kauhee kuumotus, kun äitipuoli siirsi mun vaatteet, kun muutin mun huoneesta isompaan. Joukossa oli tyttöjen vaatteita... :D

    Muuten se olis kai ganbatte. ^^

    VastaaPoista
    Vastaukset
    1. Joo, jotenkin tiedän tunteen ^^'

      Hai, ganbaru yo!

      Poista
  4. Onnea opiskeluihin!

    Mietin tässä vain, että teetköhän nyt mies/naisjaosta liian suuren asian? Toki ymmärrän, että oma tyylisi on kovin feminiininen sekä leikkauksiltaan, että värimaailmaltaan, mutta onhan toki olemassa myös androgyynimpia naisten vaatteita, joiden käyttö miesasuntolassa tuskin herättänee suurempaa ihmetystä? Sama tilanne pitkien hiusten puolella. Esimerkiksi bleiserit ja skinny jeans-malliset housut näyttäisivät sinun vartalollasi kauniilta ja feminiinisiltä olematta kuitenkaan yhtä "naisellisia" kuin vaikkapa mekot? Sisältö ratkaisee ;)

    Toivottavasti aikasi Japanissa avaa uusia ajatuksia myös tulevaisuuden suunnitelmien suhteen :)! Pidä hauskaa!

    VastaaPoista
    Vastaukset
    1. Ongelma on vain se, että en haluaisi rajoittaa itseäni androgyyniin ulkonäköön (koska melko androgyyniltä näytän jo nykyisessä poikamoodissani), vaan haluaisin edes silloin tällöin näyttää identiteettini mukaiselta naiselliselta naiselta. Androgyynissä lookissa minua kuitenkin pidettäisiin yli 90% ajasta loppujen lopuksi miehenä, mikä ei ole identiteettini mukaista. Maassa, jossa myydään unelmamekkojani ja jossa hame/mekko on naisilla reilusti yleisempi vaate kuin housut (toisin kuin Suomessa), tuntuisi suorastaan kiroukselta joutua käyttämään esimerkiksi skinny jeans -mallisia housuja. En pysty käyttämään niitä muutenkaan, koska ne puristavat pahasti herkkää jalkoväliäni (pahuksen mieskeho...), joten mekot ovat käytännössä ainoa vaihtoehto. Ei asuntolassa tietääkseni ole mitään pukeutumis- ja meikkaamissääntöjä, joten kai siellä periaatteessa pitäisi saada olla ihan sen näköisenä kuin haluaa.

      Itse en haluaisikaan pitää tätä niin suurena asiana (minua ei edes loppujen lopuksi haittaisi, vaikka jotkut asuntolan miehistä pitäisivät minua jotenkin erikoisena), mutta jännitän vain asuinpaikkani puolesta. Mitä jos asuntolan henkilökunta ei esimerkiksi päästä minua sisään illalla, kun tulisin kotiin ihan naisen näköisenä? Tietysti voisin joka kerta näyttää heille passiani, mutta entä jos he eivät edes uskoisi, että kyseessä on oma passini? Saattaa tietty olla, että stressaan ihan turhaan ja kaikki meneekin hyvin.

      Joka tapauksessa oikein paljon kiitoksia toivotuksista ^.^!

      Poista
  5. Pahimmassa tapauksessa heittävät sinut pihalle sieltä miesasuntolasta, mutta toivotaan, että näin ei käy. Good luck!

    VastaaPoista
    Vastaukset
    1. Huhhuh, vaikea uskoa että heitettäisiin suoraan ulos ilman mitään keskusteluja ensin. Toivotaan ettei niin käy - tai sitten heittävät minut kadun vastakkaisella puolella sijaitsevaan naisasuntolaan!

      Kiitos!

      Poista
  6. Hyvää reissua! :)
    Mä mietin että eikö sua pelota että vanhemmat heittää sun vaatteet pois..? Vai voiko ne mennä niin pitkälle?

    VastaaPoista
    Vastaukset
    1. Kiitos paljon! :)
      Mä oon ihan luottavainen, etteivät mene niin pitkälle. Ei ne niin ilkeitä oo. Niille on kuitenkin on käynyt selväksi miten tärkeitä ne vaatteet mulle on.

      Poista
  7. Hei, mulla olisi yksi vähän asiaan liittymätön kysymys. Kun sähän olisit pakastamassa sukusoluja mahdollista myöhempää lasten hankintaa varten, eikö se ole laitonta? Kuulin juttua, että siis transihmiset suomessahan pakotetaan steriileiksi eikä ns. biologisia lapsia saa enää hankkia edes keinohedelmöityksellä lain mukaan, vai olenko ihan väärässä? Toivottavasti olen? :O

    VastaaPoista
    Vastaukset
    1. Olet oikeilla jäljillä, mutta selvennän hiukan. Kyse on käsittääkseni siitä, että minua ei vain suostuta tunnustamaan lain silmissä naiseksi (eli en saa henkilötunnuksen ja passin yms. sukupuolimerkinnän muutosta), mikäli minulla on mahdollisuus lisääntyä vaikkapa keinohedelmöityksellä. Esimerkiksi arkiseen naisena elämiseeni, nimen muuttamiseen ja hormonien aloitukseen transihmisyyden "tunnustamattomuus" ei kuitenkaan vaikuta mitenkään. Niinpä olen ajatellut, viivästytän sukupuoleni virallistamista niin kauan, että lapsiasia on kunnossa, koska minulle lapsen/lasten saaminen on kuitenkin tärkeämpää kuin yksi sana tai kirjain henkilötiedoissa. Transihmisenä sukusolujen pakastaminen ja myöhempi käyttö ei ilmeisesti ole laitonta (olen jo kertonut transsukupuolisuuden pakastussyyksi hedelmöitysklinikalle, joka sanoi sen olevan OK), mutta niin kauan kuin sukusoluja on pakastuksessa, en vain voi saada virallisiin henkilötietoihini naismerkintää. Sukusoluja saa lain mukaan säilyttää pakastuksessa 10 vuotta. Onhan mahdollista, että Suomen lainsäädäntö tuon 10 vuoden aikana vihdoin muuttuu transihmisiä paremmin kohtelevaksi, jolloin sterilisaatiovaatimus saattaa kokonaan poistua sukupuolen virallistamisvaatimuksista - ja todennäköisesti poistuukin, mikäli muista kehittyneistä maista otetaan yhtään esimerkkiä.

      Poista
    2. Siis jos ei poistu, niin hyi hitto, voisin vaikka luopua kaksoiskansalaisuudestani. Suomi kuitenkin mukamas kuuluu näihin fiksuihin Pohjoismaihin, joiden ihmisoikeuksiin kuuluu tuon lisäksi homoavioliitto ja -adoptio. Kielennäyttö päättäjille täältä länsimaisen (länsinaapurin) sivistyksen parista!

      Poista
  8. Vaikka en ole koskaan tavannut sinua, pelkästään lukenut blogiasi, tulee vähän ikävä. Vaikka et periaatteessa ole sen kauempana kuin tähänkään asti:) Onneksi puoli vuotta menee nopeasti. Älä harmittele hormonien aloitusta, eipähän vielä tarvitse kärsiä mielialan muutoksista ym. kun siellä on varmasti yllin kyllin muutakin mietittävää. Onnea ja lämpimiä ajatuksia matkaasi!

    VastaaPoista
    Vastaukset
    1. Olen vähän liikuttunut, että ikävöit minua, periaatteessa tuntematonta ;_; <3! Tosi ihana kuulla~ Kiitos toivotuksista! Yritän olla harmittelematta hormoneja siellä, eiköhän siellä kuitenkin tule paljon muuta positiivista elämään. Mahtavaa syksyä sinulle! :)

      Poista
  9. You can do it Momo! >u<
    Muakin varmaan jännittäis lähtee vaihtoon, mut Japanissa on varmasti mukavaa ;u; toivottavasti siellä sun asuntolassa ymmärretään sun tilanne~
    +mun sydäntä ainekin särkis jättää monet ihanat vaatteet Suomeen, nii ostat sitten ihan hirmuisesti uusia kivoja vaatteita! ヽ(*≧ω≦)ノ
    Täysillä vaan seikkaluun! (ノ◕ヮ◕)ノ*:・゚✧

    VastaaPoista
    Vastaukset
    1. Kiitos ihana Tuomas! ٩(^ᴗ^)۶
      Munkin sydäntä särkee moinen, mutta aion tosiaankin ostaa hirmuisesti kivoja vaatteita sieltä!
      Asuntolan ilmapiirikin selviää onneksi ihan pian, ei enää montaa kymmentä tuntia 8)!

      Poista
  10. Moi Momo! Täytyy sanoa, että blogistasi on tullut yksi lemppareistani, ihan jo selkeän ja hyvän tekstin takia, sitä on ilo lukea :). Vaikutat myös ihmisenä sympaattiselta ja ihanan vilpittömältä. Blogisi on kuin hyvä kirja, jota ei malta laskea käsistään!
    Ymmärrän huolesi tuosta asuntolasta, itsekkin olen hermoilevaa sorttia ja saatan jo etukäteen maalailla turhia kauhukuvia... Mutta siis, etkö ilmoittanut etukäteen tästä "tilanteestasi" asuntolaan tai joihinkin täyttämiisi papereihin? Voisiko vielä tehdä joitakin selvityksiä? Olisi reilua heillekkin tietää etukäteen tästä, niin ikäviä hämminkitilanteita ei syntyisi, jos siis et aijo poikamoodissa olla asuntolassa.
    Toinen asia, mistä halusin mainita, liittyy sukusolujesi ulos saamiseen. Uskon kyllä, että sinulle on saatettu jo aika monia keinoja kokeilla, mutta miesystäväni kertoi kauan sitten (ei liittyen sinun tilanteeseesi, älä huoli!), että spermaa on mahdollista saada ulos muillakin keinoin kuin penistä hyväilemällä. Hän ei itsekkään aivan tarkkaan tiennyt miten, mutta kuulemma peräaukon kautta jotakin kohtaa stimuloimalla tulee siemensyöksy, tosin kovin väkinäisesti ja hieman kivuliaastikkin. Tämä siis tehdään lääkärissä. Enempää en asiasta tiedä, mutta halusin tämän kertoa sinulle, sillä toivon kovasti että pääset asiassa eteenpäin!
    Kaikkea hyvää Momo sinulle Japaniin ja taas päiviisi täällä Suomessa sitten! Ole aina oma itsesi <3

    <3:lla Emilie

    VastaaPoista
    Vastaukset
    1. Hei Emilie!

      Itse vaihtoonhakuprosessin papereissa en maininnut mitään transsukupuolisuudesta, koska pelkäsin sen pahimmassa tapauksessa jopa laskevan mahdollisuuttani tulla valituksi vaihtoon, enkä halunnut riskeerata mitään (todennäköisesti turha pelko, mutta onhan ihmisillä joskus ennakkoluuloja). Olen ollut sen verran saamaton, etten ole asuntolallekaan tullut vielä maininneeksi asiasta mitään. Ainakin aluksi olen "poikamoodissa", ja ennen naisellisempaa laittautumista aion kysyä asuntolan henkilökunnalta, olisiko moinen sallittua :) Luotan että asia loppujen lopuksi järjestyy!

      Ahaa :o Peräaukon kautta stimuloinnista tulee mieleen eturauhasen sähköimpulssihieronta, jota eräs lääkäri (tai oikeastaan fysioterapeutti/seksuaaliterapeutti) minulle kokeili. Käsittääkseni hän yritti sitä maksimitehollakin, mutta tuloksetta. Kivuliasta se kyllä oli. Jos näinkään tehokas hoito ei toiminut, mahtaakohan mikään muukaan peräaukon kautta onnistua :(? Kenties sekään keino ei ole sittenkään pomminvarma?

      Joka tapauksessa kiitos hirmuisesti kaikesta mitä sanoit! Olen tosi otettu ja iloinen että pidät blogistani noin paljon ;_; Kaikkea hyvää myös sinulle <3!

      Poista
  11. Jos oikein muistan niin olen lukenut sinun blogistasi, että söit/syöt nykyään pillereitä joiden avulla sulla kasvaa paaaaljon tavallista nopeampaa hiukset. Jos minä nyt siis oikein muistan, niin voisitko vähän kertoa niistä + linkata vaikka sivun josta niitä voi tilata tai jos et voi, niin kertoisitko mistä niitä saa?
    Kiitos c:

    VastaaPoista
    Vastaukset
    1. Joo, oikein muistat :) Tosin en syö niitä enää, mutta olen syönyt kolme 60 tabletin purkkia vajaan parin vuoden aikana. Kyseessä on Biotiini Forte ja sitä saa ihan tavallisista apteekeista. Ei kannata ihmetellä, vaikka purkissa lukee sen olevan tarkoitettu eläimille kuten koirille ja hevosille - täysin saman koostumuksen tabletteja myydään nimittäin myös ihmisille, mutta eri nimellä. Biotiini Fortea on vain helpompi löytää.

      Poista
    2. Kiitos pikaisesta vastauksesta!
      Vielä, jos vain jaksaisit vastata niin ois kysymyksiä...
      Eli voiko niitä ostaa minkä ikäinen tahansa ja voiko niitä käyttää alaikäinen? :D Haha, oon vähä tyhmä mutta kunhan tarkistan!
      Vielä että kuinka paljon hiukset kasvaa jos nopeampaa jos niitä syö?
      Hei, ja tosi mukavaa japanimatkaa!!!!! Ja huippua syksyn jatkoa :)
      -sohvi

      Poista
    3. Lukemani perusteella niillä ei pitäisi olla mitään haittavaikutuksia, joten mikäpä ettei. Ehkei ihan pikkulapsille niitä kannata antaa, mutta en usko että muuten on mitään ongelmaa. Apteekissa ne ovat ihan vapaasti esillä, joten uskon että kuka tahansa niitä voi ostaa. Valitettavasti en osaa ihan tarkkaan sanoa, miten paljon hiukset niistä kasvavat. Se varmasti vaihtelee henkilöstä riippuen. Itsekään en tullut joka viikko mitanneeksi, paljonko hiukset olivat kasvaneet.
      Kiitos paljon! Huippua syksyä sinnekin! :)

      Poista
  12. Heippa, tuli mieleen, seuraatko youtubesta nimimerkkiä Gigi Gorgeus? Sä tulit taas mieleeni, kun tuli videoita vastaan. Tässä pari linkkiä:

    http://m.youtube.com/watch?v=bO9Y-UkQ02o

    http://m.youtube.com/watch?v=-TeXqV2g8CI

    Tosi iso muutos tällä tytöllä, jos siis et seuraa niin kantsii kattoa sen videoita, paljon juttua asioista mitä säkin käyt läpi, hyviä neuvoja ja esim. meikkaus tutoriaaleja jne. :)

    VastaaPoista
    Vastaukset
    1. *Gorgeous, mietinkin kirjoittaessa pitkään että miksi toi sana kuulosti niin oudolta, huhuh oikein ahdisti! 8D

      Poista
    2. Heipä hei! Tiedän hänet Youtubesta, mutta en varsinaisesti seuraa. Olen katsonut vain muutamaa videota, mutta jotenkin minulle jäi vähän ristiriitainen kuva hänestä, kun jossain aiemmassa videossa hän ymmärtääkseni sanoi olevansa homomies ja nykyisemmissä videoissaan taas transnainen (tai sitten minulta on vain mennyt jotain ohi). Joka tapauksessa iso ja ihailtava muutos. En vain yleensä tule katsoneeksi pitkällä prosessissa olevien transnaisten videoita, koska niitä katsoessani yleensä vain ahdistun oman prosessini jämähtäneisyydestä :/

      Poista