perjantai 18. heinäkuuta 2014

Photo exhibition

Kaverini Jenni pyysi minua keväällä kuvattavaksi valokuvaprojektiinsa, jossa hän tutkaili sukupuoleen, ulkonäköön, itsensä kehittämiseen ja identiteettiin liittyviä teemoja. Hänen ja muutaman muun valmistuvan valokuvaajan työt esiteltiin PUSSYCAT-nimisessä näyttelyssä, joka oli nähtävillä Lahdessa toukokuun puolestavälistä kesäkuun alkuun saakka. Minun kuvaamiseni toteutettiin toisen Jennin luona. Alla muutama samassa sessiossa otettu epävirallisempi kuva sekä pari kuvaa näyttelystä.

Kaikista kuvista suuri kiitos Jenni Holmalle!








PS. Tuskin näytän näissä kuvissa läheskään yhtä naiselliselta kuin viime postauksen kuvissa, mutta tässäpä nämä silti. Projektin kannalta keskeistä oli kuvata minua myös "poikamoodissa" (kuvaajan tahdosta ilman paitaa), joten loppuun vielä yksi sellainen kuva. Toivottavasti ette pelästy.

51 kommenttia:

  1. Jos mä olisin tiennyt tosta näyttelystä vähän aiemmin, niin olisin ehdottomasti käynyt siellä!

    VastaaPoista
    Vastaukset
    1. Voi että :( Toivottavasti näyttelyn tunnelma välittyi kuitenkin ekoista kuvista edes vähän!

      Poista
  2. Aivan upeita kuvia! -sanni

    VastaaPoista
  3. Beautiful photo's! I especially love the ones of you that were taken outside, just gorgeous :D You look so fantastic!

    VastaaPoista
  4. Ihana kuvaprojetkti, tämmöset on niin mahtavia ja toivottavasti saa ihmisten ajatukset rullaileen. ^___^
    Nätiltä näytät ja tuo sun tukka on kovin neitimäinen ♡ ♡

    ~ Frillycakes ~

    VastaaPoista
    Vastaukset
    1. Voi kiitos ^w^! ♡
      Joo, oli hauska olla mukana tällaisessa projektissa!

      Poista
  5. Toi missä katselet parvekkeelta alas on ihanan herkkä ja sulonen <3 Tosi hienoja!

    VastaaPoista
  6. oot niin sulonen~ voikun oisin tienny tosta näyttelystä, oisin käynyt katsomassa ^^

    VastaaPoista
  7. siis luuletko sä näyttäväs jossain kuvassa tytöltä? kyllähän susta ny miehen tunnistaa jo ties miten kaukaa... käsistä ja jaloista ensinnäki... myös leuasta, nenästä ja silmistä/kulmista näkee että oot mies. Mä en ainekaan oo nähny susta yhtäkää kuvaa jossa vois edes erehtyä luulemaa tytöks. Ja pliis, älä hymyile, näytät pedofiililtä.

    VastaaPoista
    Vastaukset
    1. Ikävä kyllä Momo sun posiitivisten kommenttien putki katkesi tämän trollin takia :(

      Anyway, toisen ihmisen haukkuminen pedofiiliksi on todella loukkaavaa mielestäni.

      Ei siinä mitään, jos olisit asiallisesti sanonut ja perustellut, miksi Momo ei näyttäisi tytöltä, mutta tuo kirjoitustyylisi ja asenteesi sanoa tuo tekee kommentistasi typerän. Varsinkin tuo loppuosa kommentissasi on törkeä ja typerä.

      Vaikka olenkin mies (enkä ole transvestiitti/seksuaali) enkä ole ennen kommentoinut tähän blogiin, niin kerron, että näytät Momo useimmissa kuvissa (myös tämän postauksen kuvissa) jopa kauniimmalta ja naisellisemmalta, kuin jotkut tuntemani tytöt :)

      Poista
    2. Joskushan sen positiivisen putken on katkettava, enkä yhtään ihmettele, että se katkeaa tällaisessa postauksessa, jossa näytän vähän maskuliinisemmalta kuin ehkä yleensä.

      Vähän loukkaava kommentti tosiaan, mutta ymmärrän näkökantasi Ano. Samaahan alitajuntani hokee koko ajan - etten näytä kovinkaan paljoa tytöltä. Kaikki ihanat kommentit blogissa ovat vain saaneet minut ajattelemaan, että jospa en sittenkään näyttäisi niin miesmäiseltä kuin oma itsekriittinen luonteeni sanoo. Mulla on ulkonäköni suhteen usein sellainen "keisarin uudet vaatteet" -fiilis, jos tiedätte.

      On sydäntälämmittävää taas kerran huomata, että silloin harvoin kun blogiini tulee joku negaativinen kommentti, niin ennen kuin huomaankaan, muutama lukija on jo laittanut minua tukevan vastakommentin. Olette ihania, kiitos paljon Aaron ja WebTraceur :)

      Poista
  8. Hei, Olen seurannut blogiasi jo jonkun aikaa ja totahan se on, että kyllä sinut fyysiseltä olemukseltasi tunnistaa mieheksi, vaikka käytöksesi onkin tyttömäistä. Olenkin miettinyt, miksi et vain rohkeasti lähde viemään prosessiasi eteenpäin; hormoonit + muut asiat kyllä muuttaisivat sinua naisellisemmaksi. Ulkopuolisen silmin nimittäin vaikuttaa, että olet kuitenkin päätöksesi siitä tehnyt, että olet nainen.

    Eihän sukupuolen vaihtaminen ole enää nykyään aivan niin hätkähdyttävä juttu, kuin joskus aiemmin. Kaikilla on kuitenkin vain yksi elämä ja se tulisi käyttää tekemällä asioita, jotka tekevät sinut onnelliseksi. Aika kuluu nopeasti, joten turha jahkailu on ajan hukkaa, jos tiedät mitä haluat.

    VastaaPoista
    Vastaukset
    1. Hei!
      Sinulta on tainnut mennä ohi muutama postaus, joissa olen käsitellyt hormonien aloittamista. Tiedän varsin hyvin, miten paljon apua hormoneista minulle olisi, mutta matkassa on etenkin yksi ylitsepääsemättömältä tuntuva este: sukusolujen säilöminen eli pakastus. Yksi suurimmista haaveistani nimittäin on biologisten lasten saaminen jossain vaiheessa, mutta lisääntymiskyvyttömäksi tekevät naishormonit tuhoaisivat tuon haaveen muutamissa viikoissa/kuukausissa. Niinpä haluan sukusolut ehdottomasti talteen, mutta en yksinkertaisesti osaa saada niitä ulos itsestäni. Yritetty on, mutta nyt ollaan siinä vaiheessa, että seksuaaliterapeutillakin on keinot vähissä. Olen kyllä harvinaisen pettynyt lääketieteeseen, jolla ei ole varmaa keinoa tällaisen asian hoitamiseen! Jos ratkaisua ei löydy, joudun luopumaan jommasta kummasta suuresta unelmastani - naishormoneista tai mahdollisuudesta biologisiin lapsiin. Päätös, jota en haluaisi tehdä.

      Ulkopuolisen silmin hormonien aloitus varmasti vaikuttaa yksinkertaisemmalta asialta kuin se oikeasti onkaan. Lisäksi kamppailen vielä perheen täysin hyväksymättömän asenteen ja hormonien terveysriskien kanssa, mutta loppujen lopuksi nämä ovat sivuseikkoja sukusoluasiaan verrattuna. Mainitsit onnellisuuden tavoittelun, mutta todennäköisesti romahtavat perhesuhteet ja mahdolliset terveysongelmat sekä etenkin lisääntymiskyvyttömyys voisivat laskea onnellisuuttani enemmän kuin hormonien aiheuttama naisellistuminen nostaisi sitä. Olen vain niin kateellinen biologisille naisille, jotka eivät tällaisia joudu pohtimaan. Kunpa tietäisinkin, mitä todella haluan...

      Poista
    2. No mutta minua tässä hämää nyt se... että jos et saa itse näitä sukusoluja ulos vaikka kuinka yrität niin miten luulet tulevaisuudessa saavasi jälkikasvua? Että joku kaunis päivä se yhtäkkiä onnistuu.. ja varmasti onnistuu kunhan et ainakaan luovuta vaan jatka yrittämistä, sillä muutenhan silla ei ole mitään väliä aloitatko hormonit vai et. Tsemppiä.. kaikella on tarkoituksensa!

      Poista
    3. Aivan, hyvä huomio. Jotenkin vaan olen ajatellut, että joskus jos/kun mulla on tyttöystävä, niin hänen kanssaan saisin niitä jotenkin tulemaan. Tämä myös tarkoittaisi sitä, että minun pitäisi löytää tyttöystävä _ennen_ kuin aloittaisin hormonit. Saattaa olla että tämäkin on ihan turhaa toiveajattelua, mutta mitä muutakaan voin? En tosiaan haluaisi luovuttaa, vaikka tilanne tuntuu mahdottomalta.

      Kiitos tsempistä.

      Poista
    4. En ymmärrä mistä kiikastaa, eikö sinulla ole sitten mitään haluja? Eroottisia ajatuksia yms? Jos et saa tyydytettyä itseäsi yksinäsi, kuulostaa niinkuin olisit a-seksuaali? On varmaan todella intiimejä asioita mutta itse olet kertonut ongelmastasi, joten siksi otin asian esille.

      Poista
    5. En usko että olen aseksuaali, sillä jotain kuitenkin tunnen. Mutta seksuaalisuus on kyllä jotenkin hankala asia minulle. Itse taas syvästi ihmettelen, miten useimmat pystyvät sellaisen toimintaan (=tyydytykseen) niin helposti... en ole koskaan ymmärtänyt.

      Jotenkin hullunkurista, että hormonialoitukseni on tällaisesta tyydytysasiasta kiinni. Huhhuh.

      Poista
    6. En tiedä, onko ihan hölmöä sanoa tällaista julkisesti, muttamutta...

      Itsellänihän ei ole mitään ongelmaa kehoni miehisten ominaisuuksien toiminnassa (nämä kyseessä olevat), mutta ensimmäisen tutkimuskäyntini aikana tajusin, että eihän se koskaan tunnu yhtään miltään. Kaikki vaikuttaa toimivan oikein, mutta en saa siitä koskaan minkäänlaista mielihyvää, koska se vain tuntuu niin väärältä. Siis saan sellaisen tunteen, että keho toimii väärällä tavalla.

      Yritin nyt olla mahdollisimman peittelevä, mutta veikkaan, että pointtini ymmärrettiin. Ja Momo... oot tosi kaunis näissä kuvissa jälleen. :) Tuossa viimeisessä kuvassa on kyllä jännä kontrasti, kun oon alusta alkaen ajatellut sut naiseksi ja kuvassakin sun olemus on tosi naisellinen, mut sitten tosiaan oot "poikamoodissas" siinä. ^^

      Poista
    7. Velox: Ymmärrän. Valtaosallahan hormoneita aloittamattomista transnaisista tuo toiminto käsittääkseni toimiikin ihan hyvin, joten taidan olla heidän joukossaan pienen vähemmistön edustaja - välillä sitä miettii, olenkohan Suomen ainoita transnaisia, jolla on tällainen ongelma >__< Onpa tässäkin kirous!
      Kiitos paljon! Kiva kuulla että olet ajatellut mua alusta alkaen naisena (ja toivottavasti satunnainen "poikamoodikuva" ei pahasti pilaa sitä ajatusta :'D).

      Aaron: Kiitoksia korjauksesta! Hyvä että käsitteiden merkityksiä tuodaan laajempaan tietoisuuteen. Mutta olinpa sitten aseksuaali tahi en, jotenkin kuvailemani ongelma pitäisi saada ratkaistua. Olin vähän yllättynyt, ettei seksuaaliterapeuttikaan ollut niin valaiseva kokemus kuin olin toivonut.

      Poista
    8. Seksuaalisuudesta sen verran, että itselläni halut on ainakin niin tunnesidonnaisia, että ne heräsivät kunnolla vasta ensimmäisen poikaystävän myötä. Sitä ennen mulla ei ollut mitään halua itsetyydytykseen eikä se tuntunut mitenkään oikealta. Nykyäänkin halut sammuvat, jos joudutaan olemaan pitkään erossa ja sitten taas heräävät kun ollaan yhdessä.

      Voisin siis uskoa, että sullakin voisi käydä samoin, jos löytäisit sen oikean tytön.

      Poista
    9. en viitsi nimellä tätä kommentoida ^^"23. heinäkuuta 2014 klo 18.53

      Vähän myöhässä tulen tänne myös kommentoimaan, mutta oma mieheni ei kykene itsetyydytykseen, tai ainakin siinä menisi niin kauan, ettei ole kiinnostunut edes yrittämään. Jännähän se on miehelle, mutta näköjään mahdollista (ja sun tapauksessa sukupuoli-identiteetti voi vielä vaikeuttaa asiaa). Kuitenkin mun kanssa seksiä harrastaessa mies tulee aina, joten tyttöystävän löytäminen voisi auttaa suakin.

      Poista
    10. Kiitokset kokemustenne jakamisesta! Kiva kuulla että tämä ajatteluni saa vähän tukea :) Aiemmin olen nimittäin kuullut sellaistakin, että "miten voit onnistua jonkun muun kanssa, jos et onnistu ensin yksin". En oikein ymmärrä, mikä noin sanomisessa on logiikkana.

      Pitänee siis odotella "sitä oikeaa", mutta kyllä sitä mielensä sopukoissa toivoo, ettei odotus kestäisi enää äärettömän pitkään :(

      Poista
    11. Hei, oletko yhtään miettinyt esimerkiksi nettideittailua seurustelukumppanin löytöön? Se on todella hyvä tapa löytää samanhenkistä seuraa ja varmasti vähemmistöillekin kätevä tapa ja minulla on monia kavereita, jotka ovat tavanneet parinsa sieltä. En ole hirveän perehtynyt seksuaalivähemmistöjen deittisivuihin, mutta eiköhän niitäkin ole. Sieltä vaan etsimään!

      Poista
  9. Aivan ihania noi ulkoa otetut kuvat! näytät upeelta! :)

    VastaaPoista
  10. Ääh oisin käyny jos oisin tienny! Asun ite Lahes ja oon käyny kattomas tuol toista näyttelyy D:

    VastaaPoista
    Vastaukset
    1. Harmi :( En vain jotenkin tajunnut mainostaa sitä...

      Poista
  11. näin sua animeconissa viikonloppuna, mutten uskaltanut tulla moikkaamaan... :D tosi nättinä olit ja ihana mekko!

    VastaaPoista
    Vastaukset
    1. Kiitos paljon :) Laitan conista pienen postauksen, kunhan saan vähän kuvia.

      Poista
  12. Hätkähdin poikakuvista syystä että en ole koko aikana jonka olen blogiasi lukenut ajatellut sinua miehenä juuri lainkaan...tajusin juuri. Olisipa ollut mielenkiintoinen näyttely. Olet kaunis myös sisältä koska olet niin vilpitön ja avoin, harmi kun joku huonotapainen haluaa loukata ilkeällä kommentillaan.

    VastaaPoista
    Vastaukset
    1. Kiitos sinulle <3 Tavallaan harmi, että tämän postauksen kuva nyt muistuttaa biologisesta sukupuolestani, koska naisenahan haluaisinkin itseäni ajateltavan. Mutta kyllä se mieheys taas pian unohtuu!

      Poista
  13. Mistä olet ostanut tuon sänkykatoksen? Se on aivan ihana.

    VastaaPoista
    Vastaukset
    1. Ihana se on, mutta ei valitettavasti minun ^^' Se on Jenni Pupusen, jonka blogiin on linkki tuossa postauksen tekstiosuudessa. Blogissaan hän kertoo vähän myös sänkykatoksen ostosta.

      Poista
  14. Olen varmaan yksi harvoista jotka ajattelevat näin, mutta minusta olit näissä kuvissa naisellisempi kuin niissä viime postauksen kuvissa :) Todella kauniita kuvia, ja olet mielestäni poikanakin kaunis! Varsinkin tuo viimeisen kuvan poseeraus on tosi herkkä ja naisellinen. Upeaa!

    VastaaPoista
    Vastaukset
    1. "Olen varmaan yksi harvoista jotka ajattelevat näin, mutta minusta olit näissä kuvissa naisellisempi kuin niissä viime postauksen kuvissa :)" Samaa mieltä minäkin!

      Poista
    2. Tämäpä odottamatonta! Tekisi melkein mieli kysyä, mikä viime postauksen kuvissa sitten näytti vähemmän naiselliselta kuin näissä, mutta eipä sillä väliä :'D. Kiitos paljon molemmille ♡!

      Poista
    3. Oikeastaan kyse ei ole siitä, ettetkö olisi näyttänyt naiselliselta viime kuvissa (tai vähemmän naiselliselta), vaan siitä, että näissä kuvissa näytit siltä vielä enemmän :) t. anonyymi 11:58

      Poista
  15. En kyllä tajua miksi aina jos sanoo ihmisestä jotain negatiivista tämä leimataan aina kateudeksi. En siis itse ole tuo ano, joka ilmaisi mielipiteensä "hieman" negatiivisesti. Mietin vain, että miksi aina kaikki haukkuminen ilmaistaan kateudeksi ja tässä tapauksessa alettiin vielä sanomaan kyseistä anoa transuksi kun kyseessä voi ihan hyvin olla biologinen tyttö.
    Itse olen ihan tyttö, en mikään transu ja voin sanoa, että Momon tunnistaa valitettavasti jo kaukaa mieheksi. Asiaa toki voit hormoneilla muuttaa, mutta valitettavasti sinun pitää elää miehisyytesi kanssa.

    VastaaPoista
    Vastaukset
    1. Tarkoitit mahdollisesti jotain viisasta neuvoa kommentillasi. Ehkä kannattaisi pidättäytyä laukomasta viisauksia asioista, joista Sinulla ei ole mitään tietoa. Momon piirteet ovat jo nyt sellaiset, että hän ei herätä erityisesti huomiota pituutta lukuun ottamatta - monet naiset ovat häntä paljon miehekkäämmän näköisiä. Hormonit tulevat muokkaamaan piirteitä siten, että et Sinä eikä kukaan muukaan enää voisi häntä biologiseksi mieheksi tunnistaa, jos sitä ei muuten tietäisi.

      Poista
    2. Itseasiassa on paljonkin tietoa Momosta ja hänen asioistaan kun tätä blogia olen lukenut. Ja kommenttinihan ei ollut edes sinulle, joten mitäs jos menisit takaisin sinne mistä tulitkin? :-)
      Ei ehkä kaupungilla jäädä tuijottamaan jos ohi menee, mutta kyllä huomaa jo kauas ettei kyse ole biologisesta tytöstä. Faktahan on se ettei Momosta koskaan saada oikeaa biologista naista ja sillä selvä.

      + mahdatko sinäkään olla mies vai nainen? Mieheltä ainakin näytät kovasti

      Poista
    3. En väittänytkään, mutta kyllä molemmat henkilöistä näyttävät tytöiltä enemmän kuin Momo.

      Poista
    4. Mä oon eri mieltä. Momolla on aika samanlaiset kasvonpiirteet kun tolla vasemman puoleisella. Melko androgyynit.

      Ihmeellistä ilkeilyä täällä.

      Poista
    5. Joo, on mennyt vähän negatiiviseksi tämä keskustelu. Kiitos kuitenkin kaikille kommenteista ja mielipiteistä.

      Ketjun aloittaneelle Anolle: oli kyseessä kateus tai ei, todennäköisesti loukkaavan kommentin kirjoittaneella Anolla ei vain ole itseään tyydyttävä elämäntilanne, sillä harvemmin elämäänsä tyytyväisillä ihmisillä on tarvetta kirjoitella ilkeitä.

      Tosi ihanaa että jotkut teistä pitävät kasvojenpiirteitäni niinkin androgyyneinä, mutta heti tuon Instagram-kuvan nähdessäni pidin itsekin molempiä kuvan tyttöjä paljon enemmän tytön näköisinä kuin itseäni.

      En kuitenkaan lannistu, sillä minua on pidetty naisena kuitenkin melko monissa tilanteissa (tai niin ainakin olen tulkinnut), mikä kertoo siitä, että "biologisen sukupuolen tunnistuskyky" vaihtelee paljonkin ihmisestä riippuen. Sen huomaa tämänkin postauksen kommenteista: muutamat ovat sanoneet kuviani jopa naisellisemmiksi kuin viime postauksen hyvinkin naisellisia kuvia, kun taas toiset ovat tuoneet selkeästi esiin miesmäisyyttäni. Pitää vain hyväksyä, että arvostelijoita löytyy aina, ja samalla muistaa niitä kaikkia, jotka kuitenkin pitävät minua naisellisena tai jopa naisena.

      (+ Anukatariinahan on upea, olen usein ihastellut hänen kuvistaan hänen naisellisuuttaan)

      Poista
    6. Ihailtavasti otat kaikenlaisen palautteen vastaan. Mutta kysyn vaan, mistähän kohtaa mahtaa tämä "Anukatariina" olla naisellinen? Ei ainakaan kasvoista

      Poista
    7. Kirjoittaja on poistanut tämän kommentin.

      Poista
  16. On niin kovin helppo arvioida ihmisiä, jos tietää tai on ennakkoepäilys sukupuolen ja ulkonäön ristiriidasta. En oleta olevani kasvoiltani kovin naisellinen, siinä olet oikeassa. Kovin tyttömäisiä eivät ole monet muutkaan 60 ikävuottaan lähenevät. Tästä sain selkeän osoituksen, kun toukokuussa jouduin näyttämään lentolippuni tai ajokorttini kolmesti eri virkailijolle. Kaikkina kolmena kertana reaktio oli, että dokumenttini on väärää sukupuolta/aviomiehen tms. Enempien epäselvyyden hälventämiseksi hankinkin henkilökortin avatarissa näkyvällä ulkomuodolla.

    Kaiken kaikkiaan ihmettelen, mitä haluat kommenteillasi meille kertoa: Sitäkö, että Sinua ahdistaa se, että joillakin toisilla sukupuoli ei ole ihan yksinkertainen juttu...?

    VastaaPoista
    Vastaukset
    1. Olen täysin ulkopuolinen tähän keskusteluun, mutta uskoisin ensimmäisen anon hakevan sitä takaa, että loppujen lopuksi on aika vaikea peittää alkuperäistä sukupuoltaan.Tämä tietysti riippuu katsojasta, mutta itse tiedän paljon transihmisiä, mutta vain harva heistä "meni läpi" minulla aluksi. He varmasti pyrkivät biologisen sukupuolensa häivyttämään, mutta totuus on, että usein se puskee sieltä jotain kautta. Se on valitettava totuus, mutta sen ei pidä lannistaa! Tsemiä momolle ja Anukatariinalle!

      Poista