Tapasin jännittyneen Klaudian sovitussa kohdassa puoleltapäivin, ja pian paikalle löysi myös haastateltava, Ai Akizuki. Hän ehdotti haastattelupaikaksi läheistä teepaikkaa, jonne suuntasimme mielihyvin. Tiesin Akizukista ennalta vain Klaudian lyhyesti kertomat faktat - että hän pitää esimerkiksi luentoja ja Youtube-kanavaa lolitasta ollen näin uraauurtava "lolitalähettiläs". Opin kuitenkin nopeasti lisää, sillä haastattelun alettua Akizuki kertoili itsestään ja mietteistään avoimesti ja pirteästi. Olin tullut haastatteluun Klaudian avustajana, mutta alusta lähtien keskustelu sukeutui kuitenkin vahvasti Klaudian ja Akizukin väliseksi - jäin lähes täysin sivustakatsojan (ja henkisen tuen) rooliin, kun Klaudialla ei ollutkaan juuri avuntarvetta kielen kanssa. Niinpä keskityin vain nauttimaan tästä mielenkiintoisesta haastattelusta, ainutlaatuisesta tilaisuudesta, johon en olisi vielä edellisen päivän aamuna mitenkään voinut kuvitella pääseväni.
Haastattelun sisältö oli hyvinkin monipuolinen. Ääninauhurin pyöriessä taustalla Klaudia esitti kysymyksiä niin lolitamuotiin, lolitan määrittelemiseen, japanilaisiin lolitoihin kuin Harajukun ja lolitan väliseen suhteeseen liittyen, ja Akizuki vastaili hymyillen. Näistä teemoista en kuitenkaan selosta tässä sen tarkemmin. "Virallisessa" haastatteluosuudessa kesti kai noin tunti, minkä jälkeen oli aikaa vapaamuotoisemmille kysymyksille. Tässä vaiheessa minäkin pääsin paremmin ääneen, sillä mieleeni oli tullut kysymys jos toinenkin.
Vapaa keskustelu meni nopeasti japanilaisen ja läntisemmän lolitakulttuurin (jota tässä edustivat Suomi ja Puola) vertailuksi. Kävi ilmi, että Suomessa ja Puolassa lolitan harrastajien tilanne on monilta osin hyvin samantapainen - tunnuimme Klaudian kanssa puhuvan kuin yhdestä suusta, ja toisen oli useimmiten helppo yhtyä toisen sanaan. Akizukille puolestaan monet mainitsemamme asiat tulivat yllätyksinä. Hän hämmästyi, kun kerroimme, että kotimaissamme lolitoja usein kasotaan oudosti ja heille sanotaan kaupungilla silloin tällöin outoja asioita, kuten kysellään polttareista ja naamiaisista, ja tietyissä tilanteissa koskemattomuuskaan ei ole itsestäänselvyys. Akizukin mukaan vastaavaa ei tapahdu ollenkaan Japanissa - hän ei kuulemma ole koskaan kohdannut juurikaan muuta kuin myönteistä "kawaiiksi" sanomista. Nostimme esiin myös lännessä esiintyvän ilmiön "elitistilolita", joka osoittautui Akizukille tuntemattomaksi. Selitettyämme merkityksen hän oli suorastaan tyrmistynyt, että jossain on moisia ihmisiä. Yhtä lailla hän piti pelottavana mainitsemiamme, usein pahansuopia "lolita-secretsejä", joille ei hänen mukaansa (ainakaan tiettävästi) ole vastinetta Japanissa. Mutta on lännessä jotain positiivistakin - Akizuki nimittäin ihasteli etenkin Suomen lolitojen yhteisöllisyyttä, sillä hänen mukaansa Japanissa tyylin harrastajat pitävät yhteyttä toisiinsa paljon pienimuotoisemmin.
Kokonaisuutena keskustelusta ei kuitenkaan jäänyt epäselväksi, miten räikeä ero Japanin ja kyseisten länsimaiden lolitakulttuureissa on Japanin hyväksi. Akizuki totesikin, että toisin kuin Japanissa, lännessä lolitat varmasti tarvitsevat paljon rohkeutta. Kyseessä ovat toki vain yksittäisen japanilaislolitan kokemukset, mutta ottaen huomioon Akizukin lähes elämänpituisen lolitauran, niille sopinee antaa kohtuullisesti painoarvoa.
Myös Akizuki kirjoitti tuokiosta lyhyesti blogiinsa.
 |
| Klaudia, Akizuki ja pitkä minä |
Asunani oli haastattelun teemaan sopivasti juuri Harajukusta (Closet Childistä) ostettu Atelier Pierrotin mekko.
En ole ikinä ollut "lolitapiireissä", mutta olen tiennyt mainitsemistasi ilmiöistä Suomessa kuitenkin. Japanin lolitakulttuurin erot tulivat kuitenkin yllätyksenä! Ajattelin, että sielläkin elitismiä yms. esiintyisi enemmän. Keskustelutilaisuus oli varmasti mukava ja toi uutta tietoa! Ihanan näköisiäkin olitte kaikki! ♥ Uusi mekkosi on söpön lisäksi tyylikkään näköinen!
VastaaPoistaMinulla oli alun perinkin vähän sellainen mielikuva, että Japani on optimaalisin maa lolitan harrastamiseen (kawaii-kulttuurista ja japanilaisten muista tavoista johtuen), mutta itsellenikin oli ehkä vähän yllättävää kuulla _noin_ myönteisistä käyttäytymistavoista.
PoistaVoi, kiitos hurjasti Mamia ♥! ^^
Kertoisitko tietämättömälle lisää tästä elitistilolitoista sekä lolita-secreteistä?
VastaaPoistaEn ole määrittelyn mestari, joten lainaan erästä toista blogia (http://queensnorthernstar.blogspot.jp/2012/10/on-mean-lolitas.html):
Poista"The Elitist is supposedly a snobbish, mean lolita who only wears brand clothes and looks down upon all new lolitas, lolitas who wear offbrand, and lolitas who are not Perfect. The Elitist is a bit like Bigfoot. People claim that this creature exists, but very few people have actually seen one."
Lolita-secretteihin pääset suoraan klikkaamalla kyseistä sanaa postauksessani :) Itse en sivulla juurikaan käy, mutta kyseessä ovat viikoittain julkaistavat anonyymit kuva-tekstiyhdistelmät, joissa kritisoidaan yleensä melko ilkeään sävyyn lolitojen edesottamuksia, asukokonaisuuksia tai jopa ulkonäköä.
Minusta enemmänkin tuntuu, että ns. elitistilolitat ovat lähinnä myytti, jonka epävarmat ja/tai kateelliset henkilöt ovat luoneet. Olen harrastanut lolitaa suunnilleen kahdeksan vuotta, enkä koko tuona aikana ole kertaakaan törmännyt yhteenkään ilkeään elitistiin - en, vaikka olen tavannut myös henkilöitä, joita on nimitelty elitisteiksi, ja he olivat aivan tavallisia, mukavia tyyppejä. :D Eli jos näitä kamalia elitistejä nyt on olemassa, niin ainakin paljon vähemmässä määrin, kuin kaikesta draamasta voisi päätellä. Voi toki olla, että itselläni on käynyt vain tosi hyvä tuuri, mutta luulisi silti, että 8 vuodessa ehtisi Suomen kaltaisessa pikkumaassa törmätä elitistiin, jos sellaisia kerran on olemassa. :P
VastaaPoistaItsekään en kyseisenlaisia ihmisiä henkilökohtaisesti tunne, joten lähinnä minullekin on vain syntynyt mielikuva heidän olemassaolostaan, koska heidät suht usein mainitaan. Saattaa hyvinkin olla, että heitä onkin paljon vähemmän kuin ajatellaan, tai ainakin sitten muualla kuin Suomessa. Mutta vaikka käsite olisikin etupäässä epävarmuuden ja kateuden synnyttämä, niin jo sen, että Japanissa moinen käsite (tai mikään vastaava) ei ole laajassa tietoisuudessa, voidaan kai ajatella kertovan jotain suht myönteisestä ilmapiiristä.
PoistaElitismihuhujen lietsominen ei ole ollenkaan intresseissäni, mutta koska ilmiö kuitenkin on kiistatta olemassa (vähintäänkin käsitteen tasolla), sitäkin oli mielenkiintoista pohtia japanilaisen lolitan kanssa.
(Pahoittelut, poistin viestin muotoilukorjauksen takia ja nyt se tulee uudestaan vähän jälkijunassa)
On todellakin merkittävää ja tosi hienoa, ettei Japanissa ole käsitettä elitistilolita, koska koko käsite on niin typerä, turha ja huonoa ilmapiiriä luova. Monet kuiskuttelevat elitisteistä, mutta kukaan ei ole oikeasti tavannut sellaista. Urbaani legenda, myytti, joka on lienee olemassa vain käsitteen tasolla - ja maailma voisi olla aika paljon parempi paikka, jos mokoma käsite oisi jätetty täällä lännessäkin luomatta. Siitä on tullut ikäänkuin helppo tapa haukkua jotakuta sellaista, joka ei välttämättä edes ansaitse haukkumista. Kun ei keksitä mitään muuta ilkeää, tai ainakaan osuvaa ilkeyttä, niin on helppo rääkäistä "elitisti". Surkuhupaisaa, oikeastaan. :D En tietenkään kiistä, etteikö olisi aivan mahdollista, että jossain maailmankolkassa on muutama ilkeä elitistilolita - mutta tarvitseeko sitten muutamaa poikkeusta varten luoda oma, hysteriaa lietsova käsite, onkin ihan eri juttu...
PoistaJälkimmäiseen kommenttiisi:
PoistaLuulen, että keskeistä tässä ei ole niinkään itse sana "elitisti", joka kalskahtaa heti pahalta, vaan yleisesti jonkinlaisen ilkeyden osoittaminen muita lolitoja kohtaan. Nettiä lukemalla saa nimittäin helposti sen kuvan, että erilaista ilkeyttä lolitojen välillä lännessä kuitenkin esiintyy, oli se sitten aloittelijoiden asukokonaisuuksiin tai muuhun liittyvää. Akizuki vain antoi ymmärtää, ettei ilkeilevää asennetta olisi niin paljon Japanissa.
Kiva ja mielenkiintoinen postaus. :) Varmaankin oikeen mukava kokemus tuo haastatteluun mukaan pääsy, vaikka osan ajasta toimitkin vaan kuuntelijana. :D Ja oottepa kaikki niin nättejä tuossa kuvassa! Ihana toi sun mekkos. Näytät muuten hurjan pitkältä; oot tota japanilaista päätä pitempi :D Onks sulla korkkarit vai ootsä tosiaan oikeesti noin pitkä?
VastaaPoistaVoi, kiitos paljon ^___^!
Poista178 senttiä olen pitkä, ja siihen lisäksi vielä noiden kenkien korko, 5-6 cm. Vaikka joskus pituuteni harmittaa, niin olen aina ajatellut niin, että muitakin pitkiä naisia on - ja joskus myös sanotaan, että olen "mallin pituinen" (japanilaiset myyjätkin ovat minulle pari kertaa noin sanoneet :'D). Olen täällä tosiaan päätä pitempi kuin suuri osa, mutta en anna sen haitata.
Niin, on turha pituuttaan harmitella tai antaa sen vaivata mieltä, kun siihen ei itse kuitenkaan voi vaikuttaa. Sitä paitsi oot nätti just noin ja sulla on, ihanan pitkät sääret, niinkuin kuvasta huomaa! :) Mulla itelläni on lyhyehköt raajat (sekä jalat että kädet) ja voin vaan unelmoida tollasista pitkistä sääristä :D
PoistaKiitos kaunis ^___^ <3
PoistaEi kovin imarteleva asento jaloillesi tuossa kuvassa... Irtoripset kompensoisivat varmasti tuota kasvojesi maskuliinisuutta.
VastaaPoistaVarmaan tuli nyt Sulle hyvä mieli, kun sait tuon sanotuksi...!
PoistaJalkojen asento on varsin tyypillinen loliposeerauksissa eikä näytä missään mielessä epäedulliselta - pitkäsääriä on siinä joukossa muitakin. Ja juuri tässä kuvassa Momon kasvot eivät ole edes sen vertaa maskuliiniset, että niihin siinä mielessä kiinnittäisi edes huomiota.
Kiitos Anukatariina, kun aina sanot niin myönteisiä asioita minusta. Arvostan.
PoistaEi kyllä tullut mieleenkään, että jalkani olisivat olleet jotenkin "epäimartelevassa" asennossa. Ja tiedoksesi - kaikissa blogissani näkyvissä vaihtoni aikana otetuissa kuvissa olen käyttänyt Diamond Lashes -irtoripsiä, jotka eivät ole edes aivan näkymättömimmästä päästä: http://image.rakuten.co.jp/kireiplaza/cabinet/91106/img56369373.jpg?_ex=128x128
Silmäkuoppieni muoto vain aiheuttaa sen, etteivät ripset koskaan näy kuvissa. Eipä voi mitään.
Musta tuntuu että tuo anonyymi yritti vain kovasti keksiä jotain ilkeää sanottavaa. Suosittelen jättämään tuollaiset kommentit ihan omaan arvoonsa sillä se ei oikeasti liity mitenkään sääriisi, kasvoihisi tai ripsiisi. Oot Momo just hyvä noin! Tämä blogisi julkisuus vain antaa kaiken maailman anonyymeille mahdollisuuden analysoida ulkonäköäsi ja sen maskuliinisuutta tai feminisyyttä ja niillä analysoinneilla ei oikeastaan ole mitään tekemistä sen kanssa millainen sinä olet.
PoistaMielestäni Momon kannattaisi kokeilla välillä hieman enemmän normaalia tyttömäistä tyyliä kuin lolitaa, voisi tuoda mukavaa vaihtelua. Miksi kaikki pitää ottaa niin negatiivisesti? Enhän lainkaan edes haukkunut? Ainoastaan kehut puuttuivat, tekeekö se heti palautteesta haukkumista? No tässä sitten niitä hyviä puolia jotta ette ottaisi kaikesta heti niin itseenne: kuitenkin Momolla on hyvän värinen tukka jota on oppinut laittamaan nätisti, olet myös kehittynyt pukeutumisesi suhteen ja osaat nykyään yhdistellä vaatekappaleita/asusteita taitavasti. En voinut tietää että sinulla on irtoripset käytössä, my bad, johtuen todennäköisesti kuvan laadusta. Enkä sanonut jalkojasi epäimarteleviksi, vaan asentoa. En sanonut kasvojasi rumiksi, vaan nään niissä vieläkin (en kaikissa) kuvissa sen poikamaisen Momon (en tiedä mistä johtuen). Ja tämä kommentti ei edelleenkään ollut haukkumista.
PoistaKiitos Lyra ihanasta kommentista ^.^
PoistaAnonyymi: Ei ollut tarkoitukseni vaikuttaa mitenkään erityisen negatiiviselta tai itseeni ottaneelta. Kommenttisi jalkojen asennosta vai tuntui vähän hämmentävältä ilman mitään tarkempia perusteluja, eikä myöskään tuntunut niin kohteliaalta pelkän kaukaa otetun, hiukan epätarkan kuvan perusteella automaattisesti olettaa, etten käytä irtoripsiä. Mutta ei kyse ole siitäkään, että joka kommentissa kehuja pitäisi olla, ei tietenkään. Kiitos kuitenkin kommentista ja noista kivoista asioista, joita mainitsit ^^
(Jatkoa, unohdin mainita:)
Poista"Momon kannattaisi kokeilla välillä hieman enemmän normaalia tyttömäistä tyyliä kuin lolitaa"
Itse asiassa käytänkin tavallista tyttömäistä tyyliä enemmän, mutta koska niissä asuissa ollessani harvemmin tapahtuu mitään erikoista, en tule postanneeksi niistä tänne niin usein. Tässä haastattelutilanteessa oli lähes itsestäänselvää käyttää lolitaa, koska muutkin osapuolet käyttivät ja puheenaihe liittyi niin keskeisesti lolitaan :)
toihan oli vielä ihan asiallista palautetta?
VastaaPoistaOotko ikinä harkinnut otsahiusten leikkaamista? Tuntuu, että suora otsis vois sopia sulle todella hyvin! :)
VastaaPoistaMun Japani-kuumeeni vaan pahenee sun blogejasi lukiessa, varsinkin kun lukee kuinka mukavasti suhun on siellä suhtauduttu! Tekee mieli pois täältä kylmästä ja ankeasta Suomesta :D
Oon samaa mieltä otsiksesta. :) Momolle vois hyvinkin sopii sellanen! Suora taikka sit sivuotsis :D
PoistaOii kiitos molemmille ehdotuksesta ^^!
PoistaIhana kuulla, että otsis voisi mielestänne sopia minulle~ Olenkin todellakin kaivannut jotain parempaa ratkaisua hiuksilleni, koska jotenkin näytän nykyisellä "etuhiusten sivuunlaitto" -tyylilläni hassulta(?). Mieleeni vain ovat jääneet vuoden parin takaiset blogikommentit siitä, ettei otsatukka missään nimessä sopisi minulle. Ilmeisesti kyseessä on asia, joka herättää mielipiteitä niin puolesta kuin vastaan? Vai ovatkohan myönteiset mielipiteet sittenkin lukuisammat? :D
Täällä Japanissa olisi kyllä hieno mahdollisuus mennä johonkin söpöön kampaamoon ^w^...