keskiviikko 7. syyskuuta 2016

Lähes vuoden jälkeen

Huh.

Enpä vielä viime postauksen aikaan arvannut, että seuraava postaus ilmestyisi melkein vuoden päästä. Mitä pitemmäksi tauko venyi, sitä vaikeampi oli tarttua kynän varteen (siis näppäimistöön). Kiitos kuitenkin kaikille postauksiani kaivanneille, joiden kommentit lämmittivät mieltäni tuona pitkänä taukoaikana.

Mutta asiaan. Mitä sille Momolle kuuluu tänäpänä?

On sanottava, että transprosessi ei ole käynyt mielessä varmaankaan lähes vuoteen. Merkillistä, miten elämänvaiheet vain muuttuvat. Hahmottelin asiaa jo viime postauksessa, ja tilanne on edelleen sama: en vain koe sukupuolella ja sen ilmaisulla olevan enää kovinkaan suurta merkitystä, jolloin on vain helpointa olla sellainen kuin sattuu luonnostaan olemaan.

Sovittelin vuonna 2006(?) Gina Tricot'sta ostamaani mekkoa, mutta vähiin jäi laittautuminen kesällä

Tuntuu, että Japanin-vaihto oli jonkinlainen käännekohtani tässä 2010-luvulla. Vaihdon aikana päätin, että teen kaikkeni, jotta pääsen tulevaisuudessa (kenties pysyvästi) Japaniin. Tuli tunne, että parahultainen ympäristö tekee elämästä niin paljon mielekkäämpää, ettei omalla sukupuolella ole loppujen lopuksi kauheasti väliä. Sukupuoliahdistuksen sijaan poden nykyään lähinnä Suomi-ahdistusta.

Samalla kun tarve sukupuolen ilmaisuun on laantunut, on vähennyt myös innostus lolita-tyyliin. Esteettisesti tyyli miellyttää tietysti edelleenkin, mutta oma pukeutuminen on vähentynyt. Olinkin keväällä myymässä mekkojani myyntitapahtumassa Glorialla.


Mekkoja on vielä reilusti jäljellä, joten jos kiinnostus heräsi, viestiä vaan tulemaan! Kuvassa näkymättömiäkin mekkoja on kyllä myynnissä.

Vapaa-ajan aktiviteettini ovat pysyneet kutakuinkin samoina. Tenniskisaamisesta tuli aktiivinen harrastus, ja tilastoni näyttävät nyt reilun vuoden ajalta saldoa 97 voittoa, 21 häviötä. Myös konsolipelaaminen on nyt samalla tasolla kuin se oli yläastevuosieni aikaan - kiittäminen on etenkin tänä vuonna julkaistuja erinomaisia pelejä. Samaa voi sanoa Pokémon-innostuksestani: olen Pokémon-korttipeliskenessä mukana jälleen täydellä höyryllä. Pokémoniin liittyy mitä todennäköisimmin myös pro gradu -tutkielmani, jonka kirjoittamisen makuun toivon pääseväni nyt syksyllä mahdollisimman pian.

Näin ollen vaikuttaa siltä, ettei tähän blogiin kerry enää jatkossakaan valtavasti materiaalia. Jonkinlainen muu blogi on käynyt mielessä, mutta aika näyttää.

28 kommenttia:

  1. On kyllä hienoa jos et koe enää sukupuoli ahdistusta niin voimakkaasti :) blogin kannalta se on tietty vähän sääli sillä rakastan lukea tekstejäsi ♡ toivottavasti japaniutuminen on sinulle mahdollista tulevaisuudessa!
    Tartuitko sinä pokemon gohon? (Kun et tätä muotoa maininnut)

    VastaaPoista
    Vastaukset
    1. Kiitos Koe 626 ♡!
      Toivottavasti tekstini jatkuvat ainakin jossain muodossa.

      Tartuin viikoksi, kunnes kyllästyin. Ei siinä pelissä vain ole millään tapaa samaa syvyyttä kuin varsinaisissa Pokémon-peleissä tai korttipelissä.

      Poista
  2. Hei mahtavaa, gradu Pokémonista! Voinko uteliaisuuttani kysyä, mistä näkökulmasta aiot lähestyä aihetta?

    VastaaPoista
    Vastaukset
    1. Ilman muuta!
      Koska gradun (ja seminaarityön) pitäisi liittyä jollain tavalla myös japanin kieleen, ajattelin alustavasti aiheeksi Pokémonien nimien tutkimista. Voisi olla mielenkiintoista tutkia, millaisia käännösratkaisuja on tehty, kun nimet on lokalisoitu japanista englantiin. Miltä kuulostaa? Olen niin alkuvaiheessa, että saa mieluusti ehdottaa, jos on mielessä hyvä näkökulma!

      Poista
    2. Kuulostaa ehdottomasti kiinnostavalta. Bulbapediasta pääsee varmasti aika napakasti liikkeelle, siellä on tehty kattavaa työtä nimien alkuperän avaamisessa. Kutkuttavaa, kun toisaalta on nimiä, jotka on vaan suoraan otettu englantiin (Pikachu) tai romanisoitu (Latias vs. Ratiasu) tai toisaalta on tehty jokin ihan muu ratkaisu (Charizard vs. Lizardon). Ja erityisen jänniä ovat ne Pokémonit joissa on joku viittaus japanilaiseen kulttuuriin (Castform, Chimecho) joka ei aukea keskimääräiselle länsimaalaiselle laisinkaan.

      Tosi mielenkiintoinen aihe. Ei muuta kuin tsemppiä tutkimusasetelman rajaamiseen!

      Poista
    3. Kiitos paljon kommentista! Olen vain miettinyt, onkohan tässä tosiaan tarpeeksi tutkimista kokonaiseen graduun. Mutta yritän parhaani!

      Poista
    4. Pahoitteluni todella myöhäisestä kommentista, mutta mielestäni graduaiheesi kuulostaa supermielenkiintoiselta ja mikäli sen toteutat, olisi mahtavaa päästä lukemaan se! Myös Pokemoneihin ja niiden nimiin liittyvät japanilaiset kansantarut ovat mielenkiintoisia, ja etenkin se, onko niiden sisältöä pystytty säilyttämään yhtään englanninkielisissä lokalisaatioissa. Kaikkea hyvää siis graduntekoon! Ja muuhunkin, tietty. :)

      Poista
    5. Eipä mitään! Saattaa olla, että gradu kyllä päätyy graduarkistoon luettavaksi :) Pitää vaan ensin saada se jollain ihmeen keinolla tehtyä.
      Kivaa että tykkäät aiheestani! Nyt se on tosin muokkautunut sellaiseksi, että tutkin vain Pokémonien japaninkielisiä nimiä ja jollain tapaa analysoin niiden rakennetta ja merkitystä.
      Kiitos paljon!

      Poista
  3. Koetko siis yhä kuitenkin olevasi transsukupuolinen? :)

    VastaaPoista
    Vastaukset
    1. Riippuu varmaankin siitä, miten tiukasti transsukupuolisuus määritellään. En ole miettinyt koko asiaa pitkiin aikoihin.

      Poista
  4. Moikka. Ihanaa että kirjoitit. Olenkin miettinyt mitä sinulle kuuluu. Jotenkin minusta vaan tuntuu, että haluat pakottaa sen tyttömäisyytesi taka alalle sen korvaat korteilla ja tenniksellä.
    Miksi haluaisit muuttaa Japaniin, jollet saisi olla
    siellä oma nätti itsesi. Miksi yrität tukahduttaa todellisen minäsi?

    VastaaPoista
    Vastaukset
    1. Moikka, kiitos kommentista!
      Nuo ovat vain asioita, joita yksinkertaisesti teen, koska tykkään niistä. Ei oikeastaan ole tuntunut siltä, että pakottaisin tai tukahduttaisin mitään.
      Japanissa on paljon muutakin miellyttävää kuin näyttää siellä nätiltä :)

      Poista
  5. Olenkin odotellut, koska sinusta kuuluu taas. Kiva tietää että voit hyvin. Toivottavasti kirjoittelet välillä, vaikka transprosessi ei olekaan mielessäsi ainakaan toistaiseksi. Kaikkea hyvää!

    VastaaPoista
  6. Mustakin kyllä tuntuu, että tukahdutat itseäsi, mielestäni tavallaan luovutit ulkoisen painostuksen vuoksi, ja sen takia, että asiat olivat niin vaikeita. Sperman pakastus, vanhempiesi tuomitseminen, muiden ihmisten kommentit, harmitus hormonien aloittamisesta myöhäisemmällä iällä jne. Että tämä on se helppo ratkaisu vain unohtaa kaikki se. Alitajunnassa se saattaa edelleen vaikuttaa.. Sulla oli kuitenkin asiat menossa haluamaasi suuntaan hitaasti mutta varmasti. Mutta voihan olla, että tämä on vain välivaihe, ja palaat asiaan vielä joskus, kun on parempi hetki. :)
    Tämä siis vain spekulaatiota.

    Koska enhän minä sitä voi tietää eikä kukaan muukaan kuin sinä itse, niin hyvä kuitenkin kuulla että sulla menee hyvin,
    ja jos todella tunnet ja koet että sulla on hyvä olla tässä tilanteessa missä olet nyt, niin sehän on tietysti kaikista tärkeintä! Varsinkin mielenrauha.
    Rauha sielussa tekee meistä kokonaisen. :)

    Monesti oon käynyt täällä kurkkimassa josko oisi tullut uutta päivitystä,
    joten kiva oli pitkästä aikaa lukea sun kuulumisia. :)

    Toivon sulle todella kaikkea hyvää ja paljon rakkautta elämääsi, ja että saat
    elämältä kaiken mitä siltä haluat, tee elämästäsi juuri sennäköistä kuin itse haluat sen olevan, tsemppiä kaikkeen! <3 <3 <3

    VastaaPoista
    Vastaukset
    1. Tuo itsensätukahduttamiskysymys on kyllä mielenkiintoinen - on niin vaikea tietää, mitä alitajunnan taaimmaisilla tasoilla pyörii. Päällisin puolin tuntuu kuitenkin sen verran hyvältä (tai OK:lta), että tällä hetkellä ei vain tunnu mielekkäältä palata transprosessin pohtimiseen.

      Kiitos paljon äärimmäisen lämpimästä kommentista <3 Kaikkea hyvää sinullekin.

      Poista
  7. Toivottavasti ilmoittelet myös täällä mikäli päätät aloittaa jonkin uuden blogin.Tekstejäsi on mukava lukea ja blogisi on kuulunut suosikkeihini jo pitkään:)

    VastaaPoista
    Vastaukset
    1. Kiitos paljon! Enköhän myös täällä sitten ilmoittele, mikäli toinen blogi jossain vaiheessa saa syntymänsä :)

      Poista
  8. Jäi epäselväksi, pukeudutko siis yhä naiseksi vai oletko kokonaan "poikamoodissa"?

    VastaaPoista
    Vastaukset
    1. Kuleksin nykyään poikamoodissa. Ei tosin ole epätavallista, että joku miesten vessaan tullessaan silti hätkähtää, kenties poninhäntäni ja pinnini vaikutuksesta.

      Poista
  9. Mukava kuulla sinusta pitkästä aikaa! Tärkeintähän on tosiaan olla ihan vaan minä. ei poika tai tyttö, mies tai nainen, androgyyni, transmies, transnainen, mikä tahansa. kunhan on aina vaan minä.

    VastaaPoista
    Vastaukset
    1. Anteeksi myöhäinen vastaus - mutta kiitos paljon kommentista! Hyviä sanoja!

      Poista
  10. Blogisi on näköään jäänyt kun olet jämähtänyt poikamoodiin. Oletko täysin jäädyttänyt hormoonihoidot? Tärkeintä on olla onnellinen elämässä - mitä se sitten itse kunkin kohdalla tarkoittaakin ...

    VastaaPoista
    Vastaukset
    1. Joo, niinhän se on jäänyt (ja niin on valitettavasti tämä vastaaminenkin, pahoittelut). Tavallaan surullista, mutta tuntuu että elämän on mentävä eteenpäin. Hormonihoidot olen jäädyttänyt totaalisesti. Onnellisuutta etsitään, vaikka tulevaisuus pelottaa monella tapaa.

      Poista
  11. onko sulla instagramia tai vastaavaa jossa vois seurata sua kun tää blogi on jäänyt hiljaseks kun olis kiva saaha kuulumisia ? ja onnea graduun mikäli se on vielä tekeillä!!

    VastaaPoista
    Vastaukset
    1. Kiitos paljon! Jätin gradun tässä juuri hiljattain arvioitavaksi, joten jännittäviä odotteluaikoja eletään.

      Instagram on, mutta se on valitettavasti yhtä hiljainen kuin tämä blogi.

      Poista