ALKUVAIHEET
Mistä tää koko "juttu" lähti? :) / Miksi aloit
pukeutua tytöksi? / Mistä sait idean ryhtyä pukeutumaan tytöksi? :)
- Minusta tuntuu, että se on joku
synnynnäinen ominaisuus, joka heräsi kunnolla joskus murrosiän aikoihin.
Muistan kyllä ajatelleeni jo ihan pikkulapsena (mutta vain satunnaisesti), että
olisi ihanaa olla päivä prinsessana. En sanoisi että kyseessä on ”idea”,
pikemminkin joku sisäinen ominaisuus.
Minkä ikäisenä suunnilleen huomasit, että haluaisit olla
tyttö etkä poika?
- Huomasin haluavani pukeutua naisten
vaatteisiin joskus 12-vuotiaana eli siinä murrosiän aikana. Silloin olin hyvin
epävarma itsestäni, pelkäsin etten ole "normaali" vaan jotenkin sairas jne. Vasta pitkän ajan kuluessa opin hyväksymään sen, että
haluaisin oikeasti olla tyttö ja että siinä ei ole mitään väärää.
Mistä kaikki lähti kun aloitit tyttöilemisen?
- Olin yksin kotona ja näin äitini
vaatteita ja rintaliivit jossain lojumassa. Lähestyin niitä ja... siitä tyttöily varsinaisesti lähti.
Koska ekan kerran pukeuduit tytöksi?
- Riippuu vähän siitä, mikä lasketaan
tytöksi pukeutumiseksi. Aluksi (joskus ala-asteen loppupuolella) vain pukeuduin
naistenvaatteisiin ilman peruukkia ja meikkiä, eli en ollut ”täysin” tytön
näköisenä. Joskus 2008-2009 olin luultavasti ekaa kertaa täysin tytöksi
laittautuneena.
Oliko iso kynnys vetää ensimmäistä kertaa mekko päälle? Entä
lähteä ensimmäistä kertaa ihmisten ilmoille tyttönä? / Millainen oli
ensimmäinen "tyttöilykertasi" kodin ulkopuolella, ihan "ihmisten
ilmoilla" siis?
- Kynnys mekon pukemiseen ei ollut
iso, se vain tuntui tosi jännittävältä! Ensimmäinen mekko, jota kokeilin, taisi
olla joku äidin (ruma) mekko, mutta kyllä siitäkin jo tuli tosi naisellinen
olo. Sen jälkeen aloinkin sitten sovittaa mekkoja kaupoissa (etenkin
marketeissa, koska niissä ei joudu kävelemään sovituskoppiin myyjän arvioivan
katseen alla), ja vasta muutaman vuoden kuluttua uskalsin ostaa ensimmäisen
oman mekon.
- En ole ihan varma, mikä lasketaan
ensimmäiseksi julkiseksi tyttöilykseni. Jos cosplay lasketaan, se tapahtui
kesällä 2009, kun olin tyttöhahmo Kairiksi pukeutuneena Animeconissa. Koska kyse
oli cosplaystä, kynnys ei ollut kovin iso, ja siksi en laskekaan tätä
ensimmäiseksi tyttöilykseni.
- Ensimmäinen normaali julkinen
tyttöily tapahtuikin sitten 2011 keväällä. Olin yksin kotona ja halusin
välttämättä päästää tyttöpuoleni vapaaksi. Olin kyllästynyt yksinäiseen tyttöilyyn kotona. Silloin yksinkertaisesti päätin, että nyt
otan tyttönä olemisessa seuraavan askeleen ja näyttäydyn julkisesti lähimmässä
kauppakeskuksessa. Se oli ensimmäinen kerta, kun astuin ulos kotiovesta
tyttönä. Jännitys oli VALTAVA, kun pelkäsin että naapurit kurkkivat pihoiltaan
ja mahdollisesti kertovat näkemästään myöhemmin vanhemmilleni. Onneksi eivät
kuitenkaan (ilmeisesti) huomanneet. Oli kyllä jännä tunne ajaa ekaa kertaa
autoa tyttönä! Kauppakeskuksessa ollessa jännitys laski, mutta vain vähän. Koko
ajan yritin olla mahdollisimman tyttömäinen, mutta luulen että aika moni tajusi
minun olevan poika. Meikkaustaitoni eivät myöskään olleet kummoiset.
PERHE & KAVERIT
Tietääkö kaikki tuttusi/kaverisi/perheenjäsenesi
'harrastuksestasi'?
- Perhe tietää vain, että olen
cosplayannut tyttöhahmoja. He myös tietävät, että olen transvestiitti (eli
tyttöilijä) saatuaan sen vahingossa selville. Heillä ei kuitenkaan ole aavistusta, että omistan suuren määrän lolita- ja muita naistenvaatteita,
eivätkä sitä, että tyttöilen usein, muulloinkin kuin con-tapahtumissa.
Lähes
kaikki Facebook-kaverini tietävät tyttöilystäni nykyään, koska olen laittanut
tyttöilykuviani myös Facebookiin. Kuvat on kuitenkin piilotettu kaikilta
sukulaisiltani sekä muutamilta, joille en yksinkertaisesti uskalla kertoa
tyttöilystäni (ainakaan vielä). Facebookin ulkopuolisistakin jotkut tietävät,
jotkut eivät.
Miten vanhempasi saivat kuulla tyttöilystäsi?
- Se oli karmivaa. Vuosi oli
2011. Minulla oli kiire lähteä viikonloppuvapaalta takaisin armeijaan, ja
satuin vahingossa jättämään perheemme yhteiselle tietokoneelle auki erään
Demi-keskustelun, jossa mainitsin mm. olevani transvestiitti. Lähdettyäni
vanhempani olivat menneet koneelle ja sattumalta huomanneet keskustelun. Joskus
parin viikon kuluttua olin taas kotona lomalla. Makoilin rauhassa
sängylläni, kun huoneeseeni tullut äitini alkoi puhua jotain tyyliin: ”Tää
saattaa tulla sulle yllätyksenä, mutta me tiedetään susta eräs asia…” En unohda
sitä ikinä! Sydän alkoi lyödä ja tuntui, että kaikki on pilalla. Kun
äiti oli kertonut asian, kommentoin paniikissa jotain epämääräistä ja
lähdin kiireesti pois huoneesta, koska halusin välttää aiheen käsittelyn. Olo
oli melkein epätodellinen. ”Ethän sä oikeasti ole transvestiitti, ethän?”
kuului vielä perästä. Näin minulle ensimmäistä kertaa valkeni vanhempieni
asenne, joka ei todellakaan ole myötämielinen tyttöilylle.
Mitä perheesi ajattelee tyttöilystäsi?
- He ajattelevat, että tyttöily on
väärin ja epäluonnollista ja että minun pitäisi ehdottomasti "parantua" takaisin
”normaaliksi”. Heidän mielestään mekkojen ostaminen ovat rahan tuhlausta. Pelkkä mielikuva minusta vanhojentanssimekossa saa äitini itkemään.
Jos oot sun perheen kanssa nii ootko pukeutunu tytöks?
- Tähän mennessä vain kerran, silloin
kun he veivät minut autolla Traconiin. Se tosin oli
poikkeus, eli normaalisti en missään nimessä voi pukeutua tytöksi heidän nähtensä. Olisi aika
unelmatilanne, että pystyisin pukeutumaan vapaasti vanhempienkin seurassa, mutta
se tuskin tulee tapahtumaan, ellei ihmeitä tapahdu.
Onko sinulla sisaruksia? Jos on, millaiset välit sinulla on
heidän kanssaan?
- Minulla on pikkusisko, ja välimme
ovat hyvät. Hänkään ei tosin voi sietää tyttöilyäni, joten myös häneltä joudun
salaamaan sen täysin, mikä on kurjaa.
Miten suurin osa kavereista suhtautuu?
- Suurin osa suhtautuu todella hyvin
ja ymmärtäväisesti. Jotkut ovat tyttöilystäni jopa tosi innoissaan, jotkut taas
suhtautuvat neutraalimmin eivätkä kiinnitä siihen juuri huomiota. Yleisesti ottaen olen kuitenkin tosi
tyytyväinen siihen, miten kaverit (etenkin naispuoliset) tähän suhtautuvat.
Onko sulla enemmän tyttö- vai poikakavereita? Mitä
miespuoliset kaverisi ovat mieltä?
- Tyttöjä suurin osa. Minulla
ei ole niin paljoa yhteistä monien miespuolisten kanssa, koska en ole varsinaisesti kiinnostunut monista "miesten asioista". Tosi
harva miespuolinen kaveri suhtautuu minuun ymmärtäväisesti, vaan lähinnä
hämmentyneesti, halveksivasti tai hieman huvittuneesti.
Kuka oli ensimmäinen ihminen, jolle kerroit tyttöilystäsi?
- Ensimmäinen taisi olla eräs tyttö,
johon tutustuin Demin keskustelupalstalla. Vuosi oli muistaakseni 2009.
Onko tyttöilyn ja loleilun myötä tullut paljon uusia
kavereita?
- On ♥! Olen tosi kiitollinen, että olen
päässyt tutustumaan niin moniin tyttöilyn kautta. Toivottavasti tulee
jatkossakin!
Mainitse muutama parhaista ystävistäsi? - Henriikka, Amanda, Kati... :)
SEURUSTELU
Kiinnostavatko naiset vai miehet sinua (seurustelu yms.)? / Mikä
on seksuaalinen suuntautumisesi?
- Naiset. Hetero olen.
Koetko tyttöillessäsi olevasi kiinnostunut naisista vai
miehistä?
- Naisista.
Seurusteletko?
- En, mutta haluaisin. :(
.
.
Oletko koskaan seurustellut? / Milloin seurustelit
ensimmäisen kerran ja tiesikö hän tyttöilystäsi?
- Tänä vuonna tapailin ensimmäistä
kertaa, mutta en laskisi sitä vielä seurusteluksi. Hän kyllä tiesi tyttöilystäni
ja tykkäsi siitä kovasti.
Koetko petipuuhissa olevasi mies vai nainen?
- Ei ole kokemusta, mutta mielelläni
tuntisin itseni naiseksi.
TYTÖKSI MUUTTUMINEN?
Hei! Surettaako sinua se fakta että olet joutunut syntymään
pojaksi?
- Surettaa. Melkein päivittäin olen
hieman ahdistunut siitä, etten syntynyt tytöksi.
Haluaisitko olla pysyvästi tyttö, vai riittääkö tyttöily
sillon tällön sulle?
- Haluaisin olla pysyvästi. Ei riitä missään nimessä :(.
Oletko harkinnut leikkauksia ikinä? Tai jotain hormonihoitoja? / Oletko harkinnut sukupuolenkorjausta, vai haluatko vain "crossdressata" etkä olla oikeasti nainen? :)
- Olen harkinnut. Ongelma on vain se,
että perheeni ei yksinkertaisesti hyväksyisi sitä. Ja vaikka menisin tässä
vaiheessa leikkaukseen tai aloittaisin hormonit, minulla on mennyt jo 22 vuotta ”hukkaan” poikana :(. Leikkausta tai hormoneja ei sitä paitsi edes saa aloittaa,
ellei diagnosoida transsukupuoliseksi, jollainen minä en varmastikaan ole...
You look amazing dressed as a girl ♥
But I was wondering if you also want to become a girl, or that you just enjoy
dressing up as one? Hope I don't offend you, but I was just curious about it ^^
-
Thank you! Of course you don’t :)! Yes, I’d
also like to become a girl. Sadly, in my situation it’s pretty much impossible
because of my parents.
TYTTÖNÄ ULKONA
Jos lähdet ihan normaalina päivänä tyttöilemään, miten kauan
sinulla menee laittautumiseen?
- Puolestatoista tunnista jopa kolmeen
tuntiin sisältäen meikkaamisen, pukemisen ja peruukin säätämisen ja ehkä
jotain muuta pientä, kuten jalkojen sheivaamisen, kynsien lakkaamisen ym.
Kun olet pukeutunut tytöksi, käytätkö naisten vai miesten
vessaa?
- Naisten.
Menisitkö/menetkö uimahallissa naisten vai miesten puolelle?
- Koska olen biologisesti mies, minua
ei päästettäisi naisten puolelle :(.
Onko sinulle tullut mitään kommenttia tuntemattomilta, kun olet ollut tyttönä/lolitana? Mikä on omituisin kommentti jonka olet kuullut itsestäsi? / Onko sinusta puhuttu ikinä pahaa (tai muuta vastaavaa) tyttöilysi takia? / Onko sinulle sanottu koskaan pahasti tyttöilystäsi? Mikä on pahin?
- Kaikenlaista sitä ohikulkijat ovat
keskenään supatelleet, mutta kovin tarkkaan en ole kuullut. Harvoin kukaan
tulee kuitenkaan sanomaan mitään suoraan, etenkään negatiivista. Tylsin
kommentti oli joidenkin poikien aivan syyttä huutama ”Kikkeli näkyy!”.
Pahimmat kommentit ovat oikeastaan kaikki
internetistä. Eräälläkin keskustelupalstalla on tullut kommentteja, joissa
minua haluttaisiin lyödä nyrkillä naamaan ja muuta vastaavaa.
Pelkäätkö joskus et ihmiset tajuaa et oot poika?
- Pelkään useinkin. Jos olisin täysin
varma, että ihmiset pitävät minua tyttönä, minua ei jännittäisi ollenkaan
liikkua kaupungilla.
Kun tyttöilet, koetko itsesi tytöksi vai tytöksi
pukeutuneeksi pojaksi? :)
- Niin ikävältä kuin se kuulostaakin,
tunnen usein oloni vain tytöksi pukeutuneeksi pojaksi :(. Itsensä tytöksi
tunteminen vaatii sellaista henkistä vapautumista, johon pääsee vain todella
hyvällä itseluottamuksella. Tyttöillessä pitäisi pystyä irroittautumaan kaikista
niistä miehisistä toiminta- ja ajatusmalleista, joita joudun arkena
noudattamaan, ja se ei aina ole helppoa. Haluaisin todella kovasti tuntea
itseni tytöksi, kun olen laittautuneena, joten toivottavasti se pian alkaisi
onnistua.
Tunnistavatko ihmiset sinut pojaksi helposti, vaikka olisit
pukeutunut tytöksi/lolitaksi?
- Sitä olen itsekin miettinyt, mutta vaikea
sanoa. Tuntuu, että joillekin menen täydellisesti läpi tytöstä, kun taas jotkut
tunnistavat heti pojaksi ja alkavat hihitellä. Kai se riippuu ihmisestä, ja
siitä, mihin kiinnittää huomiota. Etenkin lolitana ollessa ihmisten katseista
on niin vaikea arvioida, epäilevätkö he minua pojaksi vai kummastelevatko
muuten vain näyttävää asua.
Kuinka usein ostat naisten vaatteita/käyt katselemassa
niitä?
- Noin kerran viikossa käyn
katselemassa, joskus toki useamminkin. Viime aikoina en ole kovin usein ostanut
vaatteita, koska olen vähän yrittänyt säästää rahaa. Mutta jos joku tosi söpö vaate
löytyy, ostan yleensä heti!
Shoppailetko naisten vaatteita mieheksi vai naiseksi pukeutuneena?
- Molempina. Mieluummin tietysti
shoppailen naisena, koska silloin tunnen ”kuuluvani joukkoon”
naistenvaatekaupassa. On vaan niin ihanaa shoppailla vaatteita tyttönä
tyttöjen joukossa :).
Ostatko ikinä poikana tyttöjen vaatteita?
- Ostan, ehkä jopa useammin kuin
tyttönä :(. Silloinkin otan kyllä yleensä tytöksi
laittautumiseen tarvittavia juttuja (kuten peruukin ja rintaliivit) mukaan,
jotta pukukopissa saan katsottua, miltä jokin vaate näyttäisi päälläni kun olen
tyttönä.
Tullaanko sulle usein kadulla puhumaan tmv.?
-
Silloin tällöin kaupungilla blogini
lukijat ovat tulleet puhumaan, mikä on tosi hauskaa! Muutama vanhempi rouvakin on tullut juttelemaan, kysyivät mm. mistä olen ostanut mekon ja toivottivat
tsemppiä. Kaiken kaikkiaan suht harvoin kukaan tulee juttelemaan, mutta silloin
kun tulee, se on sitäkin hauskempaa :).
Mitä kaikkea hauskaa sinulle on tultu sanomaan, kun olet ollut tyttönä?
- Mieleenpainuvin tilanne on ehkä se,
kun keväällä Esplanadin reunustaa kävellessäni eräs mies tuli läheisen
ravintolan terassilta luokseni ja halusi kutsua minut samppanjalle. Kuultuaan
ääneni tapahtui tietenkin klassisesti, eli hän kysyi: ”Oletko sä mies?!” ja
perui sanansa. (Oli kuitenkin ihanaa huomata, että ainakin kaukaa katsottuna
minua luultiin naiseksi!)
Minkälaisia kommentteja saat kuulla muilta ihmisiltä itsestäsi?
- Jos lasketaan sekä suulliset että
blogikommentit, niin usein minua sanotaan aika paljon tytön näköiseksi ja
vaatteita ihastellaan. Myös sääriä ovat yllättävän monet kehuneet. Kommentit ovat siis pääosin
erittäin positiivisia, ja ne lämmittävät mieltäni ja lisäävät itseluottamustani
aina todella paljon ♥! (Kiitos kaikki!)
Mikä on pahinta mitä tyttöillessä voisi mokata?
- Ehkä se, että peruukki lähtisi jotenkin pois päästä tai kaatuisin korkkareilla.
Usein kun tytöllä on hame/mekko ulkona ja alkaa tuulemaan ja helma nousemaan, on tytön reaktio usein nolostuminen, kädet pitelemään helmaa alhaalla, pieni nauraminen(usein peittämään nolostumisensa) tai jopa kiljaisu. Miten itse reagoit/reagoisit jos tuulenpuuska päättää viedä hameen helmaa astetta ylöspäin?
Haluaisin reagoida juuri kuvailemallasi tyttömäisellä tavalla, mutta tuntuu että tällä hetkellä reaktioni olisi vähän poikamaisempi :(. Luulen että nolostuisin, laittaisin helman nopeasti alas ja katsoisin ympärilleni, että mahtoikohan joku nähdä. En varmaan sanoisi tai huutaisi mitään, vaan yrittäisin olla kuin asiaa ei olisi tapahtunutkaan. Tällaisia asioita on niin vaikea opetella, jos ne eivät tule luonnostaan ;__;...
Oletko aina lolita vai pukeudutko ikinä kuin ihan tyttötyttö (jos ymmärrät mitä tarkoitan)?
Usein kun tytöllä on hame/mekko ulkona ja alkaa tuulemaan ja helma nousemaan, on tytön reaktio usein nolostuminen, kädet pitelemään helmaa alhaalla, pieni nauraminen(usein peittämään nolostumisensa) tai jopa kiljaisu. Miten itse reagoit/reagoisit jos tuulenpuuska päättää viedä hameen helmaa astetta ylöspäin?
Haluaisin reagoida juuri kuvailemallasi tyttömäisellä tavalla, mutta tuntuu että tällä hetkellä reaktioni olisi vähän poikamaisempi :(. Luulen että nolostuisin, laittaisin helman nopeasti alas ja katsoisin ympärilleni, että mahtoikohan joku nähdä. En varmaan sanoisi tai huutaisi mitään, vaan yrittäisin olla kuin asiaa ei olisi tapahtunutkaan. Tällaisia asioita on niin vaikea opetella, jos ne eivät tule luonnostaan ;__;...
Oletko aina lolita vai pukeudutko ikinä kuin ihan tyttötyttö (jos ymmärrät mitä tarkoitan)?
- Melko usein pukeudun myös kuin
”tyttötyttö”. Välillä on kiva kokeilla muitakin tyylejä :).
Vaihtuuko sulla persoonallisuus kun muutut pojasta tytöksi?
- Kyllä se vähän muuttuu. Tyttönä olen
jotenkin ujompi, mutta silloin osoitan innostukseni naisellisiin asioihin
helpommin kuin poikana. Muutos saisi kyllä olla vieläkin selvempi. Toivon
joskus (mahdollisimman nopeasti) saavuttavani persoonallisuuden, jossa voin
täysin unohtaa olevani poika ja antaa naiseuteni ottaa vallan.
Puhutko normaalilla äänelläsi kun tyttöilet?
- Joo, valitettavasti. En ole vielä
alkanut harjoitella naisellista äänenkäyttötapaa, mutta alan varmaan piakkoin
katsoa Youtubesta aihetta käsitteleviä opetusvideoita.
Koitatko kimentää ääntäsi ollessasi tyttö? :D
- En, koska mä en yksinkertaisesti
pysty tuottamaan kovin kimeää ääntä :(.
Häiritseekö itseäsi jos olet pukeutunut tytöksi ja äänestäsi
kuulee että olet mies? Tai siis että ihmiset tajuaa kuullessaan äänesi että
olet mies?
- Häiritsee, koska juuri se paljastaa
minut useimmiten mieheksi. Minua häiritsee kaikki, mistä ihmiset voivat
tunnistaa minut mieheksi. Myös omaa fiilistä se laskee, kun suusta ei tulekaan
naisen ääni.
Kuinka usein viikossa pukeudut tytöksi/lolitaksi?
- Vaihtelee todella paljon.
Parhaimmillaan olen laittautunut jopa neljä kertaa viikossa, mutta joskus en
kertaakaan. Keskimäärin ehkä kerran viikossa.
Oletko kotonasi tyttö vai poika? Kumpi
on sinulle rennompi olotila?
Tosi kurjaa joutua vastaamaan näin, mutta kotona olen useimmiten poikana. Jos oikeasti haluan saada aikaiseksi jotain (esim. tehtyä läksyjä kunnolla) minun kannattaa olla poikana. Meikkaamiseen ja meikin poistoon menee yleensä niin paljon aikaa, että usein en vain jaksa ryhtyä siihen. Sitten kun olen tyttönä, ajatukseni pyörivät niin paljon tyttöyteni ympärillä, että kaiken muun tekeminen hieman kärsii. Jään ottamaan itsestäni kymmeniä kuvia ja keskityn tarkkailemaan käyttäytymiseni ja oleskeluni tyttömäisyyttä, ja muuta sellaista. Sitten huomaankin, että on tullut jo ilta, ja monia juttuja on vielä tekemättä. Niinpä tykkään tyttöillä kunnolla vain niinä päivinä, joina voin käyttää siihen hyvällä omallatunnolla koko päivän. (Kaiken lisäksi peruukin pitäminen pitkään sisätiloissa on aika kuumaa puuhaa, ja peruukki kuitenkin olisi tosi oleellinen tyttöillessä)
Haluaisin kyllä olla kotonakin jatkuvasti tyttönä! Ehkä se vaatisi vain totuttelua...
Kumpana haluaisit sinusta puhuttavan/ajateltavan, naisena vai miehenä? Jos tajusit!
Tosi kurjaa joutua vastaamaan näin, mutta kotona olen useimmiten poikana. Jos oikeasti haluan saada aikaiseksi jotain (esim. tehtyä läksyjä kunnolla) minun kannattaa olla poikana. Meikkaamiseen ja meikin poistoon menee yleensä niin paljon aikaa, että usein en vain jaksa ryhtyä siihen. Sitten kun olen tyttönä, ajatukseni pyörivät niin paljon tyttöyteni ympärillä, että kaiken muun tekeminen hieman kärsii. Jään ottamaan itsestäni kymmeniä kuvia ja keskityn tarkkailemaan käyttäytymiseni ja oleskeluni tyttömäisyyttä, ja muuta sellaista. Sitten huomaankin, että on tullut jo ilta, ja monia juttuja on vielä tekemättä. Niinpä tykkään tyttöillä kunnolla vain niinä päivinä, joina voin käyttää siihen hyvällä omallatunnolla koko päivän. (Kaiken lisäksi peruukin pitäminen pitkään sisätiloissa on aika kuumaa puuhaa, ja peruukki kuitenkin olisi tosi oleellinen tyttöillessä)
Haluaisin kyllä olla kotonakin jatkuvasti tyttönä! Ehkä se vaatisi vain totuttelua...
Kumpana haluaisit sinusta puhuttavan/ajateltavan, naisena vai miehenä? Jos tajusit!
- Naisena! Ymmärrän kyllä, että minua
on vaikea ajatella naisena, jos näkee minut poikamoodissa, mutta se olisi silti
suuri toiveeni. Yksi ilahduttavimmista asioista onkin se, kun kuulen itseeni
viitattavan naisena. Esimerkiksi kerran kun olin laittautuneena kaupungilla, eräs ravintolanpitäjä sanoi minulle ja
kaverilleni (tyttö): ”Hei tytöt!” Sen jälkeen hykertelin ilosta!
MUUTA TYTTÖILYYN LIITTYVÄÄ
Mikä olisi tyttönimesi, jos haluaisit itseäsi kutsuttavan
jollakin nimellä?
- Monet kutsuvat ihan vaan Momoksi,
mutta olen miettinyt vähän muitakin nimiä. Suomalaisista nimistä tykkään aika
paljon Saara-nimestä. Myös Amandasta tykkään erityisen paljon, se kuulostaa
tosi tosi tyttömäiseltä! Virallinen tyttönimi on kuitenkin vielä päättämättä.
Voitko tehä videon jossa sut meikataan pojasta tytöks? :)
- Voin toki! Olen halunnut tehdä
sellaisen jo pitkän aikaa, mutta mietin vieläkin miten sen saisi parhaiten
toteutettua.
Lempi vaatteesi? (Saa olla useampia niin lolitan kuin
tavallisen tyttöilyn puoleltakin)
-
Jos vaatetyypeistä puhutaan, niin
ehdottomasti mekot! Joskus olen maininnut, että Juliette & Justine -brändin lolitamekko
olisi unelmamekkoni, mutta siihenkin olen vähän alkanut kyllästyä. Tällä
hetkellä lempi-lolitamekkoni on Japanista ostettu vaaleanpunainen Bodylinen
mekko, eli tuo bannerissa näkyvä.
- Tavallisen tyttöilyn puolelta
tykkään eniten ihanasta vanhojentanssimekostani! Siitä ei olekaan vielä kuvia
blogissa, mutta se on UPEA! ;) Lempikenkäni ovat mustat nilkkurit
(korkeakorkoiset ja naiselliset).
Entäpä printtisi?
- Varmaankin Angelic Prettyn
Cosmetics-printti. Se jos mikä on tyttömäinen :).
Ensimmäinen lolimekkosi?
-
Anna Housesta ostettu haalean
vaaleanpunainen mekko, jossa on kukkaprintti. Sillä on minulle vieläkin paljon
tunnearvoa, enkä aio koskaan myydä sitä.
Oletko ikinä ajatellut kasvattaa hiuksia vai pysytteletkö
mieluummin peruukissa?
- Tietty omat pitkät hiukset
nostaisivat paljon mielialaani tyttönä, mutta niiden kasvattaminen ei tule
olemaan mahdollista ainakaan vähään aikaan. Niin kauan kuin olen
perheen ja muiden rajoittavien sosiaalisten tekijöiden piirissä, joudun
turvautumaan vain peruukkeihin. Toisaalta peruukeilla saa aina juuri sellaiset hiukset kuin haluaa.
Mistä hankit peruukkisi?
- Monista paikoista :). Ensimmäinen peruukkini oli Punanaamiosta, ja ainakin yhden
toisenkin olen sieltä ostanut. Ne ovat kuitenkin huonolaatuisia, enkä käytä
niitä enää. Suurimman osan peruukeistani olen ostanut eBaystä
satunnaisilta myyjiltä. Niissä on yleensä ollut aika hyvä hinta-laatusuhde, ja
ne ovat olleet hinnaltaan 10-25 e. Yksi peruukkini on Lockshop-nettikaupasta.
Se maksoi vähän yli 40 e, mutta laatu ei tuntunut olevan merkittävästi parempi
kuin noissa eBayn halvemmissa peruukeissa. Tämänhetkisen lempiperuukkini (näkyy
mm. bannerissa) ostin Japanista lolitamerkki Bodylinen kaupasta Harajukusta.
Kuinka usein vietät päivän omana itsenäsi, täysin miespuolisena siis, miesten vaatteissa ja roolissa. Tai koska tälläinen päivä on viimeksi ollut?
- Viimeksi eilen :(. Valitettavasti niitä päiviä on suurin osa viikosta… Tänään sentään pidin aamulla hetken naisten paitaa ennen kouluun menoa.
Mikä on miesmäisin ja naismaisin tapasi?
- Naismaisin tapani on varmaankin se,
miten innostun niin paljon kaikesta naisellisesta: meikeistä, vaatteista jne.!
Myös ujouttani on sanottu jotenkin naiselliseksi. Erityisen miesmäisiä tapoja
ei tule heti mieleen oikein ollenkaan… hyvä niin :D.
Miksi lolita, tai miten/mitä kautta löysit sen?
- Tykkään näyttää mahdollisimman
sievältä ja tyttömäiseltä, ja lolita sopii siihen tarkoitukseen tosi hyvin.
Valitettavasti en muista, miten ensimmäisen kerran tutustuin lolitaan, mutta
ensimmäiset tyylin edustajat näin varmaankin vuoden 2008 Animeconissa. Saattaa
olla, että jo sitä ennen olin törmännyt lolitaan internetissä. Ensimmäisen
lolitamekkoni ostin sitten keväällä 2010 Anna Housen nettikaupasta.
Lempimerkkisi? / Lempilolibrändisi?
- Monilla brändeillä on joitain kivoja
vaatteita, mutta mikään ei ole muodostunut varsinaiseksi suosikiksi. Jotenkin
olen tykännyt Bodylinestä sen hyvän hinta-laatusuhteen vuoksi. Muista kuin
lolibrändeistä Liz Lisasta pidän ehkä eniten, vaikken yhtään Liz Lisan vaatetta
(vielä) omistakaan.
Mikä sai sinut aloittamaan blogin?
- Blogia ehdottivat minulle aluksi
kaksi kaveriani, Candycotton ja Vesa. Pikku hiljaa aloin harkita blogin tekemistä vakavasti, ja se alkoi
vaikuttaa tosi houkuttelevalta idealta. Ajattelin, että joitain voisi jopa
kiinnostaa lukea tyttöelämästäni. Kun vielä kaverini Sanni auttoi minut
alkuun Bloggerin käytössä, blogi syntyi onnellisesti 4.2.2012. Suurkiitos
näille kolmelle, ilman heitä en olisi ehkä vieläkään aloittanut bloggaamista!
Mitä uutta olet saanut elämääsi blogin kautta?
- Vaikka mitä! Ennen kaikkea olen
saanut paljon lisää itseluottamusta ja uusia ihania kavereita ♥. Olen myös saanut lukijoilta paljon neuvoja tyttönä olemiseen ja esimerkiksi
meikkaamiseen, poseeraamiseen ja kaikkeen muuhun. Blogi toimii minulle myös eräänlaisena
päiväkirjana, mikä on aivan uutta minulle, sillä en ole koskaan ennen
kirjoittanut päiväkirjaa.
Joudutko
moderoimaan blogin kommentteja paljonkin, vai onko suurin osa kommenteista
asiallisia?
- Olen poistanut vain yhden kommentin,
ja oikeastaan senkin olisi voinut jättää näkyville. Voisi siis sanoa, että
lähes kaikki kommentit ovat asiallisia. Toki välillä sanotaan negatiivisiakin juttuja
aika suoraan, mutta en halua moderoida niitäkään kommentteja. Kaikilla olkoot
mielipiteensä.
Opiskeletko/Oletko töissä? (Mitä/Missä? Jos haluat kertoa
*virn*) / Miten siellä suhtaudutaan tyttöilyysi ja oletko siellä miehenä vai
naisena?
- Opiskelen Helsingin yliopistossa. ;)
Koulussa olen aina miehenä, koska en halua/uskalla hämmentää opettajia. Suurin
osa opiskelukavereistani tietää tyttöilystäni ja suhtautuu siihen hyvin.
Eräissä koulun tapahtumissa aion kyllä tyttöillä jatkossakin (kerran olen sen
jo tehnytkin, ja monet tykkäsivät).
Henkilöitä jotka inspiroivat sinua? / Onko sinulla
ketään tyyli idolia? (Noin niin kuin lolitan puolelta tai sitten jos taas
pukeudut muuten vain tytöksi)
- Tähän mennessä minulla ei
valitettavasti ole ollut ketään selkeää idolia niin lolitassa kuin muutenkaan.
Tykkään kerätä vaikutteita vähän sieltä sun täältä. Ihailen etenkin monien
suomalaisten lolitojen ja gyarujen tyyliä.
MUUT KYSYMYKSET
Jos saisit esittää yhden toiveen (ihan minkä tahansa!) ja se
myös toteutuisi, niin mikä se olisi?
-
Toiveeni olisi, että syntyisin
uudelleen tyttönä.
Kiusataanko sinua paljon?
- Nykyään ei ollenkaan. Viimeksi minua kiusattiin joskus ala- ja yläasteella, mutta se ei edes liittynyt tyttöilyyn.
Onko oma tukkasi lyhyt vai pitkä?
- Lyhyt, noin 1 cm.
Millaset sun tulevaisuudensuunnitelmat on? / Mitä haluat elämältä?
/ Missä toivot olevasi 10 vuoden päästä? / Missä näet itsesi 10 vuoden
päästä? Unelmia ja tavotteita? Millainen olet sillon ja mitä olet saavuttanut?
- Tulevaisuudessa aion jatkaa
tyttöilyä entistäkin rohkeammin ja paremmalla itseluottamuksella. Kovasti
haluaisin myös löytää tyttöystävän, mennä naimisiin ja saada lapsia. Hatara unelmani
olisi myös päästä töihin Japaniin ja muuttaa sinne. Jos se ei onnistu, haluaisin työskennellä
Suomessa jotenkin Japanin kielen ja kulttuurin parissa. Haluaisin vain elää
onnellisesti omana itsenäni rakkaiden ihmisten kanssa :). (Tietysti tekisi myös mieli toivoa, että 10
vuoden päästä olen jo täysin nainen aloitettuani naishormonien syönnin, mutta
se tuskin tulee tapahtumaan…)
Millaisia harrastuksia sinulla on? / Mitä harrastat? Siis
ihan muuten vaan vapaa-ajallasi?
- Blogin pitämisen ja shoppailun lisäksi harrastan tällä hetkellä lähinnä animen katsomista. Pelaan myös tennistä, mutta nyt en ole päässyt pelaamaan moneen kuukauteen. (Mainitaan vielä, että
lapsena soitin kymmenisen vuotta haitaria).
Jos saisit ottaa mukaan yhden asian autiolle saarelle, mitä
ottaisit?
- Meikkipussin? Vaatekaapin? Äh, liian
vaikea kysymys :D! Jos kännykkä on sallitaan vastaukseksi, niin ehkä ottaisin
kuitenkin sen, jotta voisin hälyttää pelastuspartion.
Jos saisit olla kuka vain ystävistäsi kuka olisit? (siis
näyttää häneltä yms.)
- Ei pysty valitsemaan, koska kaikki ystävät niin ihania :).
Jos saisit olla kuka vain maailman ihmistä, kuka olisit? (siis
näyttää häneltä yms.)
- Ehkäpä Luna Haruna tai Sayumi Michishige (kuvassa vasemmalla).
Kolme lempibiisiäsi? :3
- Kuuntelen melkein pelkästään
j-poppia ja animemusiikkia, joten kaikki suosikkikappaleet löytyvät noista
genreistä. Suosikit kyllä vaihtuvat aika nopeaa tahtia, mutta esimerkiksi nämä kolme:
o
AKB48 – Ue kara Mariko
o
Kanon Wakeshima – Kajitsu no Keikoku
o
Nippon Egao Hyakkei – Momoiro Clover Z
Lempielokuvasi?
- Varmaankin Henkien kätkemä. Katson muuten
tosi vähän länsimaisia elokuvia nykyään.
Lempiväri?
- Vaaleanpunainen! Viidakonvihreäkin on aika kiva, tosin ei välttämättä vaatteen värinä.
Lempieläin?
- En ole suuri eläinfani, mutta
toisaalta eläintarhassa katson kaikkia eläimiä mielelläni jonkin aikaa. Jos nyt
jokin pitää valita, niin kissa ♥.
Lempivuodenaika?
- Kesä. Tykkään lämpimästä! Kesällä pääsee käyttämään ihania mekkoja ja voi mennä rannalle bikineissä :).
Lempiaikakausi?
- Nykyaika. Nykyaikana on niin paljon
paremmat mahdollisuudet olla oma itsensä (tyttönä) kuin ennen, että en oikeastaan
haluaisi mihinkään muuhun aikakauteen.
Missä haluaisit asua, jos saisit maailmasta valita ihan minkä paikan ja aikakauden tahansa?
- Nykyajan Japanissa, mieluiten Tokiossa. Tykkään Japanin
söpöilykulttuurista ja kaikista ihanista japanilaisista vaatteista! Muutenkin tykkään monista Japanin asioista. Olisi kyllä kiva kokeilla jotain tosi eksoottisiakin paikkoja
(kuten Afrikka) ja mielenkiintoisia aikakausia (keskiaika),
mutta nyky-Tokiota kaipaan ehkä eniten.
Mitä cosseja sinulla on ollut?
- Nämä neljä:
Animecon 2009: Kairi (Kingdom Hearts)
Animecon 2011: Sharon Rainsworth (Pandora Hearts)
Desucon Frostbite 2012 & Desucon 2012: Chii
(Chobits)
Kikucon
2012: Twelfth (Mirai Nikki)
Kuvia
löytyy “My girly history: part 2” –postauksesta.
***
Kiitos kaikille kysymyksiä lähettäneille! Oli tosi kiva vastailla näin monipuolisiin kysymyksiin ♥! Jos jokin jäi askarruttamaan, niin lisää vain kysymyksiä ^^!
Mitä muuttaisit itsessäsi?
- Sukupuoleni.
***
Kiitos kaikille kysymyksiä lähettäneille! Oli tosi kiva vastailla näin monipuolisiin kysymyksiin ♥! Jos jokin jäi askarruttamaan, niin lisää vain kysymyksiä ^^!
oii olipas kiva postaus! kiva tietää susta enemmän juttuja :) ja Henkien kätkemä on munki lempielokuva! <3
VastaaPoistaKiitos :)! Kivaa kun pidit ^^(ja Henkien kätkemä vaan on niin loistava, ne musiikit kruunaa sen)
PoistaToivon hirveesti tsemppiä sulle, ja että pystyisit vapautumaan vanhempiesi pelosta. He eivät määritä sua tai saa rajoittaa sun persoonaa, olet itse juuri se kuka olet ja heidän on se vaan hyväksyttävä. Mahtava blogi!
VastaaPoistaKiitos oikein paljon! Kyllä tää tästä, nyt on suuria suunnitelmia vireillä :)...
PoistaEn ole sulle ennen kommentoinutkaan, mutta nyt tuntuu olevan hyvä sauma siihen. :) Tykkään susta tosi paljon siitä, että et ole niitä ihmisiä, jotka kehuskelevat erilaisuudellaan ja vaikuttavat kokevan olevansa omasta näkökulmastaan siksi kaiken muun yläpuolella. Sä olet tollainen rehellinen ja posiitivinen, kaikille mukava tyyppi. Mä ihailen sua tosi paljon ja haluan toivottaa sulle kaiken tsempin maailmassa sun vanhempien ja heidän suhtautumisensa kanssa. Huippu blogi, huippu tyyppi. Seurailen, vaikka ei bloggeria olekaan. :-)
VastaaPoistaNöyrä kiitos ;_;! Ei sitä voi sanoin kuvailla, miten kiitollinen olen teidän tuesta.
PoistaMoi! En ihan ymmärrä, miksi et voisi kasvattaa hiuksiasi esimerkiksi semmoiseksi pörröksi (emotukka), joka sopii pojille ja sitten tyttöpäivinä sen voi modata tyttömäisemmäksi. Jos vanhemmillasi on jo ongelmia semmosia hiuksia kohtaan pojilla niin huhhuh mitä porukkaa :D Ja olet 22-vuotias niin ehkä olisi tämmöisissä pienissä asioissa hyvä nousta jo vanhempia vastaan :) Kyllä he sitten ajan kanssa hyväksyvät ja jos eivät, niin kyllä siitäkin selvitään.
VastaaPoistaJuuri näin, kannatan! Sehän vain olisi söpöä <3 Vai sopiiko sinulle edes semmoinen?... hihhiihi, jep silti!
PoistaVai söpöä! ^^ Mä voisin itse asiassa yrittää nyt oikeasti kasvattaa sellaisen. Katotaan mitä siitä tulee!
PoistaOlipas kivaa lukea tätä! Mutta pariin kohtaan haluaisin kommentoida:
VastaaPoistaTuohon äänijuttuun, ei kannatakaan kimentää ääntäsi! Minusta se yleensä tekee ihmisestä ehkä hiukan... nolon. Että sun ääni on kyllä ihan hyvä noin, ja vaikka siitä nmiehuutesi saakin selville, niin mitäpä se haittaa kun ulkonäöllisesti näyttää hyvältä :)
Ja voin ihan rehellisesti sanoa, että en usko että sinua pojaksi luulee kadulla nykyään enää kukaan (ellei sitten tosiaan tule juttelemaan/tunne sinua), koska sen verran naisellinen olet :D Ja mitä nyt jotkut minun kaverit on sinun kuviasi nähneet, he ovat olleet ihan ihmeissään kun olen sanonut nimesi olevan Joona XD Että no worries :D
Ja jos mulla tuulessa hameenhelma nousee, en mäkään kiljumaan ala, munkin reaktio on lähinnä se että nolostun ja varmistan että näkikö kukaan :'D
Voi kiitos ihanuus ♥! Kivaa kuulla, että ääni menettelee näinkin, vaikka se tuntuu silti itsestä niin kovin epätyttömäiseltä. Esimerkiksi naisten vessassa pitää kyllä tarkasti varoa avaamasta suutaan :(.
PoistaMä en oo ollut läpimenevyydestäni ihan noin varma, mut tosi ihanaa jos oikeasti vaikutan sen verran naiselliselta kadulla muiden silmissä. Ja kavereittesi reaktiosta en voi olla kuin tyytyväinen ^^!
Noniin, on mun reaktiossa siis ehkä vähän jotain naisellistakin :).
Kyllä sinä menet täydestä läpi kuvista, saati kadulla! Ei sitä erikseen edes tarvitse mainita <3
PoistaKiitos ♥!!
PoistaOon tätä sun blogia seuraillut ihan anonyymina pidempään ja pakko sanoa että ihailen kyllä sun elämänasennettas ihan mielettömästi. Niinkuin yksi aiemmista kommentoijista tässä postauksessa jo mainitsi niin oot tosiaan rohkeesti erilainen nostamatta itseäsi muiden yläpuolelle.
VastaaPoistaToivotaan, että sulta löytyy rohkeutta vielä viedä sun "muutoksesi" ihan loppuun asti, älä anna sun perheen suhtautumisen tulla oman parhaasi tielle! Omaa elämääsi sä kuitenkin elät ja teet omat valintasi.
Kamalasti tsemppiä sulle! Ja tää sun blogi varmana auttaa niiiiiin monia samantapaisissa tilanteissa. Vaikka mä itse olen ihan tyttönä syntynyt tyttömäinen tyttö, olis mulla sulta paljon opittavaa varsinkin tossa valoisassa elämänasenteessa.
ps. näytin yhtä sun kuvaa ihan kokeilumielessä äidilleni ja väitin tutukseni, kommentoi ainoastaan että onpa nätti tyttö ja kauniit hiukset :)
Hirveän paljon kiitoksia ihanasta kommentista ;_;! Kuten edellä kommentoin, oon ihan älyttömän onnellinen tuestanne ♥!
PoistaIhan nyt viime päivinä oon alkanut miettiä tota "muutosta" entistä vakavammin... aion ottaa nyt alkavalla viikolla ensimmäisen askeleen. Pidän blogin kyllä ajan tasalla!
Juttelin joku aika sitten erään pojan kanssa netissä ja jonkin ajan päästä paljastui, että hän on transvestiitti. Alussa suhtauduin asia vaivasi aika paljon, mutta nämä omat vastauksesi auttoi ymmärtämisessä. : )
VastaaPoistaJatka samaan malliin!
Erinomainen postaus! Katosit juuri tavoittelemattomiin niin ilmaisenpa asian tänne. ^^ Jotain tällaisia postauksia olisi kiva saada sillon tällöin!
VastaaPoistaMäki oon nyt jonku aikaa seurannu sun blogia ja kyllä tykkään! (ja tää oli yks parhaimmista postauksista) Ja pakko sanoo et näytät iha tytöltä :) Sillo animeconissa olin kattomassa sitä lolita muotinäytöstä ja ku sä tulit sieltä, nii katoin vaa et ihana mekko! Sit mun sisko sano et hei, toiha on se poika joka pukeutuu lolitamekkoihi ja bloggaa. Sit olin iha sillei et MITÄ?! :D En ois millää tunnistanu sua pojaks vaikka en kaukana istunu :D Ton jälkee just aloin seurata blogia ja innostuin heti! Näin sut myös traconissa, mut en uskaltanu tulla puhumaa ku oon niin ujo :D (lähellä kyl oli et oisin tullu) Mut paljo tsemppii sulle ja mä niin toivon et sun vanhemmat osaa hyväksyyy sun tyttöilyn! Mut hyvä et sul on tosi paljon ystävii tsemppaamassa!
VastaaPoistaMoikka!
VastaaPoistaOlen lukenut blogiasi jo jonkin aikaa, mutten ole aikaisemmin kommentoinut. Häpeäkseni täytyy myöntää, että kun ensimäisen kerran luin blogiasi, olin hiukan ihmeissäni. Sinä olet kuitenkin avartanut katsettani, olet saanut minut (ja varmasti monet muut) suhtautumaan erilaisuuteen täysin luonnollisesti. Olet siis muuttanut ainakin minua paremmaksi ihmiseksi, suuri kiitos siitä! Maailma tarvitsee juuri sinunlaisiasi ihmisiä :)
Vaikutat todella symppikseltä, fiksulta ja sydämelliseltä tyypiltä. Varsinkin tätä postausta lukiessani ajattelin, että sinun on saatava olla oma itsesi, ihan sama mitä muut (varsinkin vanhempasi) ajattelevat. Toivon sydämestäni sinulle ihanan valoisaa elämää :)
P.S. olet kaunis
Hyvä postaus, pääs todellakin syvemmälle "ulkokuoren alle" tuntemaan sua... Vaikutat ihanalta ihmiseltä, et sellaselta ylimieliseltä niinkun esim. jotkut Drag queenit (tosin en sit tiiä liittyykse vaa just siihen drag queenina olemiseen tai siihen, että pitää esittää kovaa koska niin moni kohtelee kaltoin). Miekin näin sut muuten viimekesän Desuconissa, teki kauheesti mieli tulla moikkaamaan mut oon niin ujo ettei siitä tullu mitää, tyydyin vaa katselemaan kaukaa ja salakuvailemaan siun Chii-asua xD olis kiva nähä sut Desucon Frostbitessa taas, vaikka epäilen että sillonkaan mitään pystyn sanomaan tulla... :D
VastaaPoistaMut tsemppiä ja olen edellisten kommentoijien kannalla, älä anna perhees tulla eteen kun tyttönä oleminen on kummiskin niin iso osa sua. Tosin hyvä mun sanoo, koska ymmärrän tilannettas jonki verran, oon ite lesbo ja vanhemmat (ja koko suku) on tosi kristittyjä ja täysin homoutta vastaan. En siis pysty minäkään olemaan heille avoin :/
Ps. Kun sie tavallaa oot tyttö ja tykkäät tytöistä, nii tarkottaako se sitä et oot lesbo? :D
selasin tässä sun blogias, ja mun 6 vuotias pikkuveli kurkisteli seläntakana ja sano että "tuo poika näyttää ihan prinsessalta!" ja tais tykästyä kovasti, koska kokeili justiinsa mun paria mekkoa ja tepasteli ylpeänä esittelemään itseään mekossa vanhemmille :--)♥ olet tosi kaunis ja rohkea !♥ paljon haleja täältäpäin :--D
VastaaPoistaKiitos kaikista vastauksistasi ^^
VastaaPoistatodella kurjaa ettet voi olla tyttönä kotona ): Voimia♥
ps. Oon pitkään miettiny jos tekisit video postauksen ^^ ois tosi kiva
Ihana postaus ja ihana sinä! Oli kiva tutustua suhun paremmin, kiitos:D
VastaaPoistaJa oon kyllä sitä mieltä, että sun elämä on ihan sun ihka oma ja sä saat elää sitä ihan miten haluat! NAUTI JA OLE TYTTÖ JOS HALUAT!! Joten ihan oikeasti älä anna sun perheen rajoittaa sua, oot kuitenkin jo täysi-ikäinen. Uskon, että sun perhe kyllä mukautuu asiaan ajan myötä, kuhan pidät pintasi ^^! Unelmat on tehty tavoiteltavaksi!
Löysin blogisi pari kuukautta sitten ja luin sitä ensin tirkistelynhalusta, vähän hihitellen. Mutta sitten ihastuin sinuun ihmisenä aivan valtavasti. Tunnut niin nöyrältä, lämpimältä ja viisaalta. Vanhalta sielulta! Ehkä sellainen vastoinkäyminen kuten väärään vartaloon syntyminen antaa joillekin kirouksen ohella myös lahjan, sellaisen avarakatseisuuden ja viisauden, jota monet eivät saavuta iänkään myötä. Olen itse 24-vuotias nainen, asun avioliitossa miehen kanssa ja meille syntyy pian toinen lapsi. Meillä kahdella - sinulla ja minulla - ei siis ole mitään yhteistä, mutta olet silti liikuttanut minua valtavasti ja saanut minut jotenkin... näkemään asioita selkeämmin.
VastaaPoistaTuosta äänen muuttamisesta sanoisin, että mielestäni varsinainen pyrkimys muuttaa ääntä heleämmäksi tai korkeammaksi ei tule ilman lääketieteellisiä toimenpiteitä onnistumaan ja saattaa pikemminkin kalskahtaa kuuntelijan korvaan pahemmin kuin matala miesäänesi. Sen sijaan ehdottaisin, että alkaisit kiinnittämään huomiota naisten puhetapaan. Mielestäni naisten ja miesten puhetyyleissä, lausunnassa ja sanavalinnoissa on hurjasti eroja, joita voisit tyttöillessäsi (tai siis omana itsenäsi ;) ) hyödyntää.
Halusin vain sanoa, että ajattelen sinua usein ja haluan tsempata sinua niin paljon kuin pystyn! Jos tulisit joskus kaupungilla vastaan, tulisin varmaan spontaanisti halaamaan. Olet hirvittävän rohkea, mutta mielestäni on toisaalta epäreilua, että joudut rohkea olemaan. Että tarvitset rohkeutta jotta voit olla oma itsesi. Se on hirveän väärin ja surullista, me kun emme edes elä missään 1800-luvulle juuttuneessa kommunistidiktatuurissa, vaan 2010-luvun Suomessa...
Toivon sydämestäni, että löydät paikkasi maailmasta, ja opit päästämään irti niistä raskaista ihmisistä, jotka omien rajoittuneisuuksiensa takia välittävät enemmän omasta hyvinvoinnistaan kuin sinun onnestasi. Me kaikki elämme vain yhden ainoan kerran ja menetetty aika ei palaa koskaan. Älä ajattele niin, että olet "hukannut 22 vuotta poikana elämiseen", vaan että olet 22 vuodessa löytänyt sisäisen naisellisuutesi. Toiset samanlaisen sisimmän omaavat miehet eivät pääse sen kanssa sinuiksi koskaan. Mielestäni nyt, kun olet päässyt naisellisuutesi kanssa kunnolla kosketuksiin, olet itsellesi velkaa sen, että teet elämästäsi onnellista. Muista välittämättä :)
Hurjasti onnea, menestystä ja rakkautta,
-K
Puit ajatukseni sanoiksi :)
Poista