Vaatteiden ostaminen
Olin tullut Tokioon enemmän tai vähemmän pakottavista syistä ilman mitään naistenvaatteita (yhtä hupparia ja muutamaa alusvaatetta lukuun ottamatta). Niinpä halusin mahdollisimman pian vaateostoksille, jotta saisin aluksi kokoon edes yhden asukokonaisuuden, jota käyttää kaupungilla. Suunnitelma eteni hyvin: yhtenä päivänä ostin mekon, toisena kengät, sitten taas laukun ja niin edelleen. Shibuya 109:ssa on tullut käytyä monena peräkkäisenä päivänä kiertelemässä ja pohtimassa. Päädyinkin ostamaan sieltä mekkoni (8000 jeniä, 60 e) Dazzlin-nimisestä liikkeestä ja laukun (4000 jeniä, 30 e) eräästä laukkukaupasta. Kyseinen laukku oli kuulemma putiikin suosituin tuote, ja Dazzlin-mekkoa sekä sen hameversiota on näkynyt hämmästyttävän monella vastaantulijalla (eri sävyisinäkin)! Kaikkea muutakin pientä olen ostanut - alla olevassa kuvassa näkyy esimerkiksi erään päivän saalis (joskin kengät on ostettu eri päivänä).
Kengät ostin Harajukun edullisesta No Fallista. Kuten odotettavissa oli, kengissä viheliäinen ongelma on ollut pienuus. Minulle mahtuu korkeintaan 24,5 cm jalalle tarkoitettu LL-koko (Japanissa XL on LL), joka vastaa suunnilleen kengänkokoa 39. Suurimmasta koostaankin huolimatta kenkäni alkoivat puristaa varpaitani valtavasti ja kävely muuttui jo lauantaina tuskaiseksi, sunnuntaista puhumattakaan. Niinpä sunnuntaina piti ostaa uudet, tällä kertaa lähes korottomat kengät, jotka tosin nekin aiheuttivat kipeyttä, vaikkakin vähemmän kuin edelliset. Hämmästyttävää, miten paljon kengistä johtuva kipu aiheuttaa ärtyneisyyttä ja väsymystä.
Asuntolan reaktiot
Voi miesasuntola, miten pelottava paikka oletkaan. Pitkään aikaan ei ole jännittänyt laittautuminen yhtä paljon, kädetkin ihan tärisivät meikatessa. On se kumma, että vaikka näiden vuosien jälkeen itseluottamusta pitäisi olla jo suht paljon, edelleen huomaan jännittäväni etenkin miesten reaktioiden kohtaamista. Kun olin lauantaiaamupäivänä laittautunut huoneessani, kuuntelin tarkasti oven läpi kuuluvia ääniä löytääkseni hetken, jona kukaan ei olisi liikkumassa käytävällä. Yllättävän pitkään siinä menikin (joku menee vähän väliä vessaan tai ravaa muuten vaan käytävällä), mutta lopulta onnistuin pääsemään alakertaan ja ulos asuntolasta kenenkään - paitsi siivoojan - huomaamatta. Joskus asuntoloitsija (vähän vanhempi japanilainen nainen) istuu eteisessä valvontakopissaan, mutta ei onneksi tällä kertaa.
Heti ulkona törmäsin kuitenkin lenkillä olleeseen naispuoliseen vaihtarikaveriini, joka asuu vastapäisessä naisasuntolassa. Hän suhtautui asiaani tosi hyvin, kuten olin arvannutkin. En ollut kertonut transsukupuolisuudestani vielä kenellekään (en asuntoloitsijalle enkä vaihtarikavereille), koska olin vielä odotellut sopivaa ja luontevaa hetkeä. Tai oikeastaan olin yhdelle! Jo ensi päivänä tavatessamme eräs hollantilainen miesvaihtari otti oma-aloitteisesti kiinnostuneena puheeksi mahdollisen transsukupuolisuuteni - hän nimittäin oli päätellyt asian nähtyään Facebookin Todai-vaihtariryhmässä lyhyen esittelytekstini, jossa sanoin aikovani liittyä LGBT-kerhoon. Hän on tosi mukava ja olen kertonutkin hänelle jo paljon tilanteestani. Tosi mukavaa, että asuntolassa on ainakin joku, jolle voi puhua vapaasti transjutuistakin.
Kuten hollantilainenkin arveli, kaikki asuntolassa eivät olisi yhtä ymmärtäväisiä. Kun tulin lauantai-iltana takaisin asuntolaan, minut näki vain eräs japanilainen, joka sattui olemaan lukemassa lehteä aulassa. Nähdessään minut hän näytti luonnollisesti yllättyneeltä, mutta siitä ei kyllä voi vetää johtopäätöksiä hänen suhtautumisestaan. Sunnuntain tilanteesta sen sijaan voi. Samaan tapaan tulin sunnuntai-iltana asuntolaan ja kiisin kohti toiseen kerrokseen johtavia rappusia. Yhtäkkiä valvojankopissa päivystänyt asuntoloitsija ryntäsi kintereilleni huutaen "Dame, dame!" ("Se on kiellettyä!") pitäen minua selvästi luvatta asuntolaan hiippailleena naisena. Kun hänelle selvisi, että kyseessä olinkin minä, asuntolan virallinen asukas, tapahtui ennennäkemätön reaktio: hän puhkesi hysteeriseen nauruun. Hän tuupertui nauraen maahan - ikään kuin olisi pyörtynyt - pitäen kiinni päästään/silmistään. Hän ei saanut naurua loppumaan, mutta yritti sen seassa sanoa "gomennasai, gomennasai" ("anteeksi"). Tuntui tosi kurjalta joutua naurunalaiseksi omimmassa olomuodossani. Koska en usko että hän olisi ymmärtänyt transsukupuolisuutta ollenkaan, vaistomaisesti sanoin tekosyyn pukeutumiselle: sanoin, että asu oli (viime postauksessa mainitsemaani) naiskilpailua varten. Mutta kun kisa on ohi ja laittutuminen silti jatkuu, totuus selviää hänelle väistämättä. Toisaalta miksipä minun edes pitäisi välittää hänen suhtautumisestaan minuun. Pääasia lienee, ettei hän sentään kieltänyt pukeutumistani.
Jottei postaus venähdä liian pitkäksi, lopettelen tähän ja jatkan myöhemmin. Alla muutama kuva asustani (ensimmäinen sunnuntailta, toinen lauantailta).
Voi jumalauta mä varmaan kuolisin jos joku reagois mihin tahansa mun tekemisiin tollasella naurunremakalla D: Japanissa tosin joutuu väkisinkin tottumaan siihen, että jengi vaan nauraa päin naamaa jos vähänkin sanot tai teet jotain heh heh hauskaa kun oot tyhmä ulkomaalainen (että se siitä paljon puhutusta itäaasialaisesta kohteliaisuudesta)... Mutta toi reaktio oli kyllä jo ihan omaa luokkaansa!
VastaaPoistaKiva et on kuitenkin noita ymmärtäväisiäkin ihmisiä, ja varmaan sen kerhon kautta löytyy useampiakin :)
PS. Pitää kyl tulla Tokioon käymään! Kioto on tällanen pikkukaupunki :D Mut ehkä mä ensin vilkasen, miltä toi naapurikaupunki Osaka vaikuttaa...
Niinpä, tuo oli hyvin erilaista kuin se mielikuviemme itäaasialainen kohteliaisuus. Tosin oon sitä kohteliaisuuttakin aika paljon huomannut, ulkomaalaisiakin kohtaan :)
PoistaPS. Tuu vaan Tokioon!!! Mäkin kyllä harkitsen Osakassa käymistä kevätlomalla :0!
Saatoin ehkä vähän yllättyä, että japanilainen nauroi noin päin naamaa :O ilmeisesti sielläkin tulee raja joskus vastaan milloin nauruhermoa alkaa kutittaa. Sääli, että nauroi, mutta saatoin itsekin asiasta lukiessani naurahtaa huvittuneena, en sinulle vaan asunnon valvojan liioitellu reaktiolle, mielikuva aikuisesta ihmisistä kierimässä lattialla hysteerisen naurun vallassa on vain... outoa. O__o
PoistaEn usko että se asuntolanvalvoja tarkoitti mitenkään pahaa. Japanilaisilla vaan on tapana reagoida niin paljon voimakkaammin -esim just nauraa,itkeä, huutaa. Ja siellä on ihan tavallista esim huomauttaa jos joku on lihava taikiharatukkainen tai jotain muuta erilaista, eikä sitä yleensä oo tarkoitettu mitenkään loukkaavasti. luultavasti se oli se tilanne mikä sitä asuntolan tätiä nauratti. Kamoon onhan tuo aika absurdi tilanne kumminkin! Ei kannata itseensä ottaa millään tavalla:)
VastaaPoistaJep, mäkin oon kuullut että jos jollain on vaikka finni keskellä naamaa niin siitä voidaan huomauttaa hyvinkin suorasti :'D Sellaista se vaan on.
PoistaJoo, en mä itseeni ottanut :) Toivottavasti kyseessä oli tosiaan yllättävän tilanteen hullunkurisuus, joka nauratti. Eihän se nyt kuitenkaan mukavaa olisi, jos hän tästä lähin aina nauraisi nähdessään minut laittautuneena. Ehkä hänkin tottuu tähän jotenkin.
Minullekin tuli heti mieleen, että voihan se olla, että nainen nauroi osittain myös tavallaan itselleen. Hän oli niin kiireellä kieltämässä sinun pääsyä asuntolaan ja oli siitä syystä siis myös täysin vakuuttunut, että paikalle on saapumassa joku, joka ei ole asuntolan asukas. Sitten kun hän sinut tunnistaessaan huomasi, että oli estämässä asuntolan asukkaan pääsyä paikalle, hän saattoi nauraa myös sille, että oli erehtynyt, ja koska ei osannut odottaa erehtyneensä, niin tilanne saattoi olla myös hyvin hämmentävä. Eihän se mukava tilanne varmastikaan ollut, mutta hienoa, että olet käynyt shoppailemassa ihanuuksia ja rohkaistunut kulkemaan kauniissa mekossa paikan päälllä. Olet hurjan rohkea ja päättäväinen! Jatka samaan malliin, vaikka välillä tulisikin ikäviä ja kiusallisia kokemuksia.
PoistaAivan, muotoilit asian hyvin ^^ Pitkälti tuosta oli varmasti kyse!
PoistaSuuri kiitos ihanasta kannustuksesta, jatkan taatusti <3
^_^
PoistaOn kyllä varmasti ollut kaikin puolin hämmentävä tilanne. Ainakin näin ulkopuolisen korvin jälkikäteen kirjoitettuna tuo vaikuttaa tosi koomiselta, vaikka itse tilanteessa varmasti ollut melkoisen kurjaa :/
VastaaPoistaMutta hei tsemppiä! Onneksi sulla on siellä asuntolassa ainakin yksi, jolta saada tukea. Toivottavasti muutkin ymmärtää tilanteesi.
Ja pakko vielä sanoa, että olet niin kaunis noissa vikoissa kuvissa! Tulen ihan kateelliseksi :S Toi mekko oli tossa henkarikuvassa vähän mitäänsanomattoman näköinen (sellainen, että itse olisin varmaan kaupassa skipannut kokonaan), mutta sun yllä se näyttää tosi hyvältä! Ja edelleen kadehdin noita upeita pitkiä sääriäs...
Hämmentävää tosiaan, kun ei ole vastaavaan ennen törmännyt. Mutta tilanne oli ja meni, oikeastaan olen aika helpottunut että hän ei suhtautunut asiaan ainakaan negatiivisesti c:
PoistaKiitos valtavasti Larjus ;__;! (Mut ei kannata olla kateellinen, kuvat on vaan kuvia!) Henkarissa mekko ei tosiaan näytä ainakaan kuvassa kovin ihmeelliseltä, mutta kaupan henkarissa oikeastaan jo ihastuin siihen - ja etenkin nähtyäni sen liikkeen myyjän sekä muutaman rakennuksessa kulkeneen tytön päällä. Värivaihtoehtoina oli musta, vaalea "mustikansininen" ja tämä jonka itse ostin. Myyjän mielestä tämä väri sopi minulle parhaiten, ja olen samaa mieltä :)! Materiaalikin on tosi kiva ja mekko tuntuu päällä jotenkin ihanan juhlavalta, vaikka onkin arkeen sopiva vaate.
Paha sanoa kun en ollut paikalla, mutta kuten Larjus sanoi, toi kuulostaa kirjoitettuna aika koomiselta ja siltä, että se valvoja nauroi ehkä enemmän itselleen ja tilanteen yllättävyydelle kuin sulle. Aika järkyttävä ja samalla aikaa älyttömän hauska tollainen täysrepeäminen, ei me Suomessa vaan.. :D *kulttuurishokki mulle*
VastaaPoistaMä näen tän kanssa sieluni silmin anime-tyyliin piirrettynä tapahtumana. Olin aina pitänyt anime-reaktioita ylilyönteinä, mutta ei sitten ehkä kuitenkaan. :D
Mutta älä ota sitä itseesi. Sanotaan näin, että yllätysnauru on aina parempi kuin se, että se olisi sanonut jotain törkeetä tai jotenkin tuominnut sen. Eihän se kivalta tunnu varsinkin kun jännittää itseä niin älyttömästi siinä tilanteessa, mutta nyt sun pitää päästää semmoinen anime-tattipilvi suusta ja päättäväisesti näyttää, että ei tässä mitään. :D <3
Niin, ehkä hän nauroi ennen kaikkea tilanteelle ja väärinkäsitykselleen :) *tattipilvi* Tylsää käytöksestä tulisi siinä vaiheessa, jos se toistuisi joka kerta minun ollessani laittautuneena - en usko että biologiset naisetkaan haluaisivat jonkun jatkuvasti nauravan heidän ulkonäköään. Mutta kaiken järjen mukaan hänkin turtuu tilanteeseen pikku hiljaa.
PoistaJepjep, paljon parempi näin kuin että hän olisi sanonut jotain kielteistä. Kiva ettei nyt enää varsinaisesti tarvitse asuntoloitsijaa jännittää.
Eikös Japanissa voimakas naurunpyrskähdys ilmaise monesti pelkkää hämmennystä...?
PoistaJaa-a, en ole ihan varma. Usein ehkä hämmennystä, mutta varmasti he sillä muutakin voivat ilmaista.
PoistaPakko kompata Larjusta tosta mekosta. Henkarissa ei tosiaankaan ole kovin kummosen näkönen.
VastaaPoistaMutta vikoissa kuvissa näyttää todella hyvältä päälläsi.
Ja tsemppiä sinne Japaniin.
XOXO Petra
Kiitos Petra, tosi mukava kuulla <3
PoistaTsemppiä sinne Suomeenkin ^^!
Hei! Rohkeasti vaan, vaikka viisi asuntolanpitäjää makaisi maassa nauraen ;). Näytät mahdottoman sievältä ja naiselliselta kuvissa, mekko on ihana <3. t. Venla
VastaaPoistaOih, niin ihanasti sanottu ;_; Kiitoksia hurjasti Venla <3
PoistaAika koominen tilanne kyllä, mutta nimenomaan muita kompaten varmaan asuntoloitsijankin mielestä niin eikä varsinaisesti sulle nauranut, siltä kuulostaa enemmän :)
VastaaPoistaIhana mekko myös ;w; ja ootpa nätti! kuka susta ottaa kuvia vai onko jalusta mukana? ihme kysymys, sori, mutta kiinnostuin vain :D
Niin ^^!
PoistaVoi kiitos ;w;! Heh, ajattelinkin että joku varmasti kiinnittää huomiota siihen, miten olen saanut kuvan otettua x) Näin nimittäin erästä Japanissa asuvaa kaveriani sunnuntaina ja hän otti kuvan, mutta siitä tapaamisesta vähän lisää (kuvia) seuraavassa postauksessa ^^
Ohoh, olipas aika ikävä reaktio tuolta asuntoloitsijalta, mutta ajattele sitä positiivisesti; se siis ihan luuli sua naiseksi :D ja onneksi et ottanut niin itseesi :)
VastaaPoistaOotkos muuten miten jo sopetunut sinne? Ja muuten, toi alempi kuva on niin söpö kuva susta! :3
Niin, tuolta kantilta tosi positiivista! Voidaan kai myös sanoa, että hän ei "luullut" vaan pikemminkin tiedosti tosiasian eli sen, että olen oikeasti nainen ;)
PoistaKiitos kysymästä, nyt melkein kaksi viikkoa oltuani olen sopeutunut jo tosi hyvin :) Joihinkin asioihin pitää vielä tottua. Vaihtoblogissani lisää vaihtokuulumisia (kunhan vain saan siihen jotain mielekästä päivitettävää). Ja oi kiitos *-*!
Voi että olet hurmaavan näköinen noissa kuvissa! Kaikkea hyvää <3
VastaaPoistaKiitos hirveästi ;___;! Kaikkea hyvää sinnekin <3!
PoistaKiitos paljon Velo <3 Itse tykkään enemmän alemmasta, mutta kiva kuulla että tykkäät molemmista ^^
VastaaPoistaMahdottoman kurja reaktio asuntoloitsijalta u-u Ei kauhean kohteliasta, mutta voi tosiaan olla että hän vain hämmästyi ja nauroi omalle erheelleen, yms. Ainekin reaktio oli jossainmäärin positiivinen(?) Itse tänään kutsuntatilaisuudessa sain enimmäkseen kieroja katseita kun olin siellä omana itsenäni. Ehkä hereämielinen nauru olisi helpottanut tilannetta? Mutta super-ihanaa että opiskelijatoverisi ovat suhtautuneet asiaan hyvin. ^-^
VastaaPoistaAivan ihanan mekon oot valinnu, tykkään erityisen paljon tosta kuvioinnista ;u;
+omaan jalkaani menee vasta koko 42---->, eli tiedän tunteen kun kengät kiristää>n<
Minäkin koin sen ensisijaisesti kurjana, mutta nyt jälkeenpäin olen jo OK tilanteen suhteen. Joku selkeästi paheuksuva/oudoksuva reaktio olisi nimittäin ollut vielä paljon kurjempi.
PoistaVoin kuvitella, millaista sulla oli siinä kutsunnassa .___. Nauru tosiaan huokuu itsevarmuutta (joka voisi helpottaa tilannetta), mutta aidon sellaisen aikaansaaminen kierojen katseiden keskellä on yllättävän vaikeaa.
Oi kiitos ^^ Olen kyllä melko varma, että Tokion kokoisessa kaupungissa on isoja (mutta silti söpöjä) kenkiä myyvä liike tai useampikin, koska aivan varmasti maailman suurimmassa metropolissa on jonkin verran isompijalkaisiakin asukkaita. Sellaisesta kaupasta pitäisi vain etukäteen tietää, jotta sinne osaisi suunnistaa. (Jotenkuten tosin uskon pärjääväni noilla 24,5 cm kengillänikin, kunhan en kävele kovin pitkiä matkoja)
Niin nätti mekko, niin nätti tukka ja niin nätit jalat (niin kuin joku ylempänä jo kommentoikin)! ♥ Tsemppiä vaan kaikkeen ja hyviä jatkoja! Ota kaikki irti ajastasi Japanissa!
VastaaPoistaOi kiitos Mamia kauniista sanoista ;__; ♥ Kaikkea hyvää sinullekin!
Poista