Alkuviikosta kiertelin ympäri Shibuyaa, Harajukua ja Ikebukuroa etsien söpöjä ja edullisia kampaamoita. Eilen päädyin lopulta Shibuya 109 -vaatekauppaparatiisin ylimmän kerroksen
Excel Colorist -nimiseen luolaan, joka varsin yllättäin osoittautui yhdeksi vertailuni halvimmista. Onhan se upea sanoa, että on käynyt Shibuya 109:ssä kampaajalla!
Heti käynnin alussa sain kuulla mieskampaajalta kysymykseni, jota en olisi koskaan uskonut kuulevani: "Haafu desu ka?" ("Oletko puoliksi japanilainen ("half")?") En meinannut uskoa korviani! Kai puheeni oli sitten kuulostanut sen verran luonnolliselta, ja ehkä ulkonäössänikin oli ollut jotain (???) japanilaista. Joka tapauksessa olin otettu kunniasta!
|
Hei hei, entinen hiustyyli! |
Blogikommenttien ja oman uteliaisuuteni yhteistuloksena olin päättänyt haluavani tasaotsiksen. Olin etsinyt netistä valmiiksi esimerkkikuvan, jota vilautin asiansa osaaville ammattilaisille. Sen sijaan väriä en ollut miettinyt kovin tarkkaan. Olin ajatellut vain jotain tavallista tummanruskeaa, mutta toisaalta se tuntui tylsältä. Kampaajan avatessa värikansion eteeni kyselin, mitkä värit ovat olleet suosituimpia. Sellaiseksi osoittautui esimerkiksi "pinkki", jonka sen pidemmittä mietintöjä päädyinkin ottamaan, kun kampaaja vieläpä sanoi, että sen kanssa ihoni näyttäisi kauniilta. Kyseessä on kuitenkin niin tumma pinkin sävy, että se näyttää lähinnä punertavalta tummanruskealta.
Kampaamo oli miellyttävä kokemus. Silmäänpistävää ja hauskaa oli etenkin
kampaajien
määrä yhden asiakkaan kimpussa: yksi leikkasi otsatukan, yksi laittoi
värin ja yksi hoiti pesut sekä selkähieronnan. Siinä tunsi itsensä aika
hemmotelluksi, juomaakin tuotiin vähän väliä (mukillinen jopa
vaihtarikaverilleni). Kampaajat (joista suurin osa oli miehiä) myös
juttelivat melko paljon ja kyselivät esimerkiksi lempimangoistani, Suomen ruuista ja kampaamohinnoista
ja siitä, olenko jo käynyt Tokion Disneylandissa - jonne sanoin
meneväni seuraavana päivänä (vaikken loppujen lopuksi mennytkään).
Noin parin tunnin jälkeen - liikkeen jo mentyä kiinni - kampaus oli valmis. Lopussa kampaajat itsekin ihastelivat uutta kampaustani sanomalla, että näytän kuin eri henkilöltä ja että hiukseni näyttävät peruukilta. Tässä se nyt on!
Tykkään kyllä! Ihan aluksi tunnelma oli vähän ristiriitainen (kun ajattelin että otsatukka peittää liikaakin kulmakarvoja), mutta viimeistään tänään kaupungilla kulkiessani ja siellä peilikuviani katsoessani havahduin, miten paljon feminiinisemmältä loppujen lopuksi näytän tällä kampauksella kuin entisellä. Tai no, kyllähän tänään joku samalla ovenavauksella minut ohittanut mies huudahti kuin kummituksen nähneenä, että "Gaijin no okama!" ("Ulkomaalainen transu/homo"!), mikä tuntui tosi kurjalta. Juuri kuin koin ulkonäköni menneen feminiinisempään eli parempaan suuntaan, väärä sukupuoli kuitenkin huomattiin alta aikayksikön. Toivottavasti kyseessä oli poikkeus. Ei kai noilta jättisuuressa kaupungissa voi välttyä. (Alkuviikostakin tosin sain ikävän paljon hihitteleviä katseilta eräältä ihmisryhmältä kadulla. Pistää miettimään, mikä nykyisessä ulkonäössäni sitten mättää - ei kai siinä niin selkeitä maskuliinisia piirteitä pitäisi olla, etenkään jos en puhu mitään...)
Tässä poseeraan vielä alennuksesta ostamani
Lodispotto-brändin mekon kanssa~
Tästä on hyvä jatkaa kohti uusia (hius)haasteita!